Vesienhoidon verkostoituminen tuottaa hedelmää
VYYHTI II -hanke on tarttunut vesienhoidon verkostoitumiseen sen kaikilla tasoilla. Pohjois-Pohjanmaalle on rakennettu maakunnallinen vesienhoidon VYYHTI-verkosto ja tuettu paikallisten verkostojen syntymistä eri vesistöalueilla. Lisäksi on kehitetty valtakunnallisen ja alueellisen vesistökunnostusverkoston välistä toimintamallia.
Verkoston toimintaan on lähtenyt ennakkoluulottomasti ja innolla mukaan laaja joukko vesienhoitoon liittyviä toimijoita. Työ on ollut palkitsevaa ja mikä tärkeintä, verkostotoiminta alkaa myös tuottaa tulosta: uusia kumppanuuksia, uudentyyppisiä hankeideoita ja rahoitushakemuksia.
Tie yhteistä hyvää ja konkreettisia tuloksia tuottavalle toiminnalle on pohjustettu hyvin. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin ja kohdata myös mahdolliset vastamäet.
Vesikasvien niittotyönäytös Haapaveden Kirkkosalmessa. Kuva: Maarit Satomaa
Verkostoitumisella pitkä historia
Vaikka verkostoitumisesta puhutaan työelämässä nykyisin paljon, se ei ole uusi toimintatapa – päinvastoin. Suurimmalla osalla meistä on verkostoja, laajoja tai suppeita, henkilökohtaisia tai työhön liittyviä, opiskeluaikaisia tai harrastuspiireistä kummunneita.
Verkostoja voi ylläpitää monella tavalla: tapaamisilla, sosiaalisen median ja muiden internetin tarjoamien välineiden avulla, puhelimitse tai jopa vanhanaikaisella kirjepostilla.
Yritysmaailmassa verkostoitumisella on pidempi historia, julkishallinnossa ja yleishyödyllisessä toiminnassa asia on tuoreempi. Ympäristön- ja vesienhoidossa on aina ollut verkostoitumisen piirteitä, mutta tätä ei useinkaan mielletä varsinaiseksi verkostoitumiseksi.
Ympäristön ja vesienhoitoon liittyvän toiminnan ominaispiirteet, laaja-alaisuus ja eri toimijaryhmien intressien yhteensovittamisen tarve kielivät kuitenkin siitä, että aktiivisella verkostotoiminnalla saavutettaisiin nykyistä enemmän konkreettisia tuloksia ja parannettaisiin meidän kaikkien elinympäristöä.
Kuusamon Vuotungissa järjestetyn raivausnuottausnäytöksen aiheena oli virkistyskäyttöä haittaavan vesiruton poisto. Kuva: Maarit Satomaa
Eri intressit – yhteinen päämäärä
Ilokseni olen saanut oppia verkostotoiminnasta alan tutkijalta Timo Järvensivulta. Iso kiitos! Hänen mukaansa verkostotoiminnassa tärkeää on luottamus, sitoutuminen ja tunteminen, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Sitoutuminen kasvattaa luottamusta ja tuntemista, ja luottamus puolestaan sitoutumista ja tuntemista.
Järvensivu haastaa meitä pohtimaan, onko verkostotoiminnan perusedellytys se, että toimijoilla on yhteinen päämäärä vai onko pikemminkin niin, että verkostoitumisen tuloksena voimme löytää yhteisen päämäärän erilaisista intresseistä huolimatta?
Mielestäni vesienhoitoon, erityisesti huomioiden kaikki vesistöjen tilaan vaikuttavat valuma-alueen toimijat, sopii mainiosti jälkimmäinen argumentti. On avattava rohkeasti kaikkien sektorien yhteinen keskustelu vesien tilaa parantavista toimenpiteistä. Tähän hyvin johdettu verkosto antaa erinomaiset mahdollisuudet.
Itselleni – paikallistoimijana pitkään töitä tehneenä – yksi suurimmista ilonaiheista on ollut se, kuinka aktiivisesti paikalliset yhdistykset ja osakaskunnat ovat lähteneet mukaan sekä maakunnalliseen VYYHTI-verkostoon että paikallista yhteistyötä lisäävään kunnostusyhdyshenkilötoimintaan.
Paikallistoimijoiden maakunnalliseen verkostoon tuomat käytännön ongelmat ja uudet näkökulmat ovat juuri se lisämauste, jolla toiminta pysyy vireänä.
Paikallistoimijat olivat upeasti esillä kesäkuussa 2018 Oulussa järjestetyssä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston seminaarissa tutkimus- ja asiantuntijapuheenvuorojen rinnalla. Saimme tästä paljon kiitosta, jonka haluan tässä välittää eteenpäin. Osallistumisenne on tärkeää, jatkakaa samaan malliin!
Birger Ylisaukko-oja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä esitteli paikallisten toimijoiden kunnostamaa Kalamäen kosteikkokohdetta valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston seminaarin ekskursiolla. Kuva: Riina Rahkila
Pikavoittoja harvoin tarjolla
Verkostoituminen käsitteenä kärsii valitettavasti jo hiukan inflaatiota. Osa on sitä mieltä, että verkostoihin kuluu liikaa aikaa saatuihin hyötyihin nähden. On tärkeää huomata, että verkostotoiminta harvoin tuottaa pikavoittoja, vaan vaatii pitkäjänteisyyttä ja antaa usein pitkällä aikavälillä tuloksia, joita ei etukäteen osata odottaa.
Tulosten vähäisyys saattaa johtua resurssien riittämättömyydestä. Ilman aktiivisia toimijoita mikään verkosto ei toimi eikä tuota tulosta. Organisaatioiden onkin annettava arvoa verkostotyölle ja varattava siihen tarpeeksi resursseja.
Aktiivinen ja avoin verkostoituminen tuo virtaa vesien- ja ympäristönhoidon edistämiseen, jota itsekin olen tehnyt koko työurani. Se pakottaa kääntämään aivot uuteen asentoon, hyppäämään pois tutuilta urilta ja etsimään uusia reittejä, jotka usein osoittautuvat vanhoja paremmiksi.
Avaa sinäkin silmäsi verkostotyön tuomille mahdollisuuksille, hyppää kyytiin ja tule mukaan VYYHTI-verkoston toimintaan!
Kirjoittaja:
