• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Ympäristöviisas viljelijä » Regeneratiivinen viljely vaatii uudenlaista ajattelua
  • 16.10.2020

    Regeneratiivinen viljely vaatii uudenlaista ajattelua

    Kyntöä on pidetty pitkään varsinkin kevyiden maalajien välttämättömänä perusmuokkausmenetelmänä. Nyt uudenlaiset ajatukset, viljelykierrot ja koneet nostavat päätään hiiliviljelyn myötä. Miten kyntämättä viljely mahtaisi onnistua?

    Regeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja uudistava viljely tarkoittavat väljästi ottaen samaa asiaa. Maan hiilipitoisuutta eli multavuutta pyritään lisäämään viljelemällä runsaasti biomassaa tuottavia kasvustoja, ruokkimalla maan pieneliöstöä, välttämällä maan muokkaamista ja pitämällä pelto kasvipeitteisenä mahdollisimman suuren osan vuodesta.

    Maan multavuus on viljelyn kannalta hyvä asia. Multavuus auttaa pidättämään ravinteita ja erityisesti kosteutta. Tämä on huomattu selvästi parina viime kesänä, joihin on mahtunut vähintään kuukauden pituinen liki sateeton jakso. Vähämultaiset hietamaat ovat poutineet, mutta runsasmultaisissa hietamaissa kasvu on jatkunut lähes normaalisti.

    Pohjanmaalla multavuuden puute ei ole yleensä laaja ongelma, mutta voi olla sitä Etelä-Suomen savimailla. Kyntäminen ja maan muokkaaminen kiihdyttävät humuksen hajoamista, joten niitä tulisi uudistavassa viljelyssä vähentää. Savimailla jopa luomuviljely onnistuu kevytmuokkauksin.

    Kevyillä mailla kestorikkakasvien kurissapito, vihermassan sekoittaminen maahan, maan lämmön nostaminen keväällä ja vesitilan luominen rankkojen sateiden varalta onnistuvat parhaiten kunnollisen kynnön avulla. Varmista siis ensin, että lohkojesi ojitukset ovat kunnossa ja ettei siellä ole mittavia kestorikkakasviongelmia.

    Kestorikkakasvit uhkana

    Kestorikkakasvit (juolavehnä, ohdake ja valvatti) ovat luomuviljelyn ongelma ennemmin tai myöhemmin. Kyntö hidastaa kestorikkojen lisääntymistä, mutta ei suinkaan hävitä niitä. Oikein hoidetulla avokesannolla tai puolikesannolla niitä voidaan hävittääkin.

    Tavanomaisessa viljelyssä MCPA- ja glyfosaattivalmisteet takaavat sen, ettei merkittäviä kestorikkakasviongelmia pääse syntymään. Tosin voi olla, että glyfosaatin käyttö kielletään jossain vaiheessa EU-tasolla, joten tähänkin olisi hyvä varautua.

    Miten uudistavan viljelyn minimimuokkaustavoite voidaan yhdistää kestorikkakasvien hallintaan?

    Tätä aloimme pohtia BT-Agron Boris Lindgårdin ja Polve-hankkeen ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Samaan vyyhtiin kietoutuu kansainvälinen AC/DC Weeds -projekti, jonka tavoitteena on kestorikkakasvien hallinta ja muokkauksen vähentäminen, kun torjunta-aineita ei ole käytettävissä.    

    Tarvittava konekalusto usein jo valmiina

    Ajatuksena on, että aluksi pelto puhdistetaan kestorikkakasveista Kvick-Finn-juolannostimella tehtävällä puolikesannolla, jota seuraa nopeakasvuinen viherlannoitus. Sen jälkeen pelto pidetään aina kasvipeitteisenä talven ajan ja tarvittavat muokkaukset tehdään keväällä juolannostimella korkeintaan 5–10 sentin syvyyteen. Tämän pitäisi riittää tappamaan mahdollisesti talvehtineet aluskasvit ja orastavat rikkakasvit.

    Kylvöön tarvitaan täyskiekkovannaskone tai suorakylvökone. Monilla tiloilla näitä jo on. Murskainpakkeri etunostolaitteessa mahdollistaa pitkien viherlannoituskasvustojen kaatamisen ja seuraavan kasvin kylvämisen jopa saman tien. Uudistava viljely tällä tavalla ei siis vaadi kovin mittavia koneinvestointeja.


    Nurmen lopetusmuokkaus ja puolikesannon aloitus juolannostimella 2020. Kaikkiaan tehtiin 3–4 ajokertaa touko–kesäkuun aikana.

    Uudenlaista viljelykierron suunnittelua

    Selvää on, että uudistava viljelytapa vaatii viljelykierron uudenlaisen suunnittelun. Keväällä 2020 alkaneissa kokeiluissamme olemme päätyneet seuraavaan viljelykiertoon:

    1. vuosi: Puolikesanto + viherlannoitus + syysvilja
    2. vuosi: Syysvilja + aluskasvi
    3. vuosi: Kevätvilja (tai herne) + nurmensiemen
    4. vuosi: Apilanurmi
    5. vuosi: Apilanurmi

    Muitakin vaihtoehtoja varmasti on. Viljelykiertoa voisi esimerkiksi venyttää kuusivuotiseksi viljelemällä kolmantena vuonna hernettä ja sen jälkeen vielä kevätviljaa. Kaikilla pelloilla syysviljat eivät viihdy, joten toiselle vuodelle on valittava kevätvilja. Tällöin osa vihermassakatteen hyödyistä jää käyttämättä.

    Viljelykierto on kohtuullisen ravinneomavarainen, mikäli viherlannoitus, nurmet ja aluskasvit onnistuvat. Fosforia ja kaliumia sisältävää lisälannoitusta voisi antaa kolmannen vuoden keväällä. Tavanomaisesti viljelevät viljelijät antavat varmasti lisätyppeä viljoille.

    Puolikesanto ja viherlannoitus onnistuivat hyvin

    Aloitimme kokeilun niin kutsutuilla demokaistoilla, joita perustettiin Siikajoelle kolmelle tilalle. Tarkoitus on nähdä, onnistuuko tämän tyyppinen viljely ylipäätään. Kaksi kaistaa lähti liikkeelle esimerkkikierron vuoden 1 tilanteesta ja kolme kaistaa vuoden 3 tilanteesta (ohra).

    Nurmissa ollutta juolavehnää saatiin hyvin kuritettua puolikesannon avulla. Pyysimme Naturcomia suunnittelemaan nopeakasvuisen ja typpeä tuottavan yksivuotisen viherlannoituskasvuston. Siemenseos sisälsi muun muassa rehuvirnaa, persianapilaa, raiheinää, tattaria, öljyretikkaa ja valkosinappia. Seosta kylvettiin 50 kiloa hehtaarille aivan kesäkuun lopulla.

    Seoksen kasvu oli todella rehevää, ja syyskuun alussa mittasimme kuiva-aineen massaksi 3 100 kiloa hehtaarilla.

    Sitten seurasi mielenkiintoinen vaihe: syysvehnän kylvö murskainpakkerin avulla suoraan viherkasvustoon. Kylvö tehtiin 2.9. ja se sujui ihmeen hyvin, noin 100 metrin pituisten ja kuuden metrin levyisten kaistojen kylvössä ei ollut mitään ongelmia.

    Orastuminen vaikuttaa tasaiselta, vaikka osin henkiin jäänyt viherlannoituskasvusto vähän vehnän kanssa kilpaileekin. Oletettavasti talvi tappaa loput yksivuotisesta kasvustosta.


    Syysvehnän kylvöä murskainpakkerilla ja suorakylvökoneella. Vastaavaa kylvöä on tehty Suomessa ainakin Tyynelän tilalla ja yleisemmin muualla maailmassa.

    Juurakkoleikkuri on uudenlainen työkone

    AC/DC Weeds -projektin kokeissa kestorikkoja pyritään hävittämään syys- ja kevätkäsittelyin, vaikka koealalla viljellään viljaa. Olemme saaneet käyttöömme Kvernelandin protokoneen, jolla pystytään leikkaamaan koko pellon pintakerros halutulta syvyydeltä. Tällöin oletettavasti ohdakkeen ja valvatin juurakot häiriintyvät ja kasvu voi taantua toistuvien käsittelyjen ansiosta. Vertaamme laitetta samaan aikaan juolannostimella tehtyihin käsittelyihin.

    Koepellollamme kasvaa myös melko reippaasti juolavehnää. Näyttäisi siltä, että juolavehnään leikkurilla ei ole juuri vaikutusta, mutta valvattiin saattaa ollakin. Suomessa, Norjassa ja Saksassa järjestettävät kokeet päättyvät syksyllä 2021.

    Juurakkoleikkurilla voidaan leikata syväjuuristen kestorikkojen juuret poikki. Juolavehnään laite ei juuri tehoa, koska juolan juuret kasvavat pellon pinnassa. Vetotehon tarve oli hietamaalla alhainen, 66 kilowattia riitti hyvin.

    Teksti ja kuvat:
    Timo Lötjönen

    Kirjoittaja toimii tutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    Pohjoiset luomudemonstraatiot
    ja -verkostot.
    Lue lisää