Ympäristöviisas viljelijä
19.06.2023: Ympäristöviisasta viljelyä peltojen skannauksella tehostaen
Ympäristön huomioivassa viljelyssä on hyvin tärkeää tietää pelloissa olevien ravinteiden määrä ja mahdollisesti tarvittavat lisäravinteet. Nykyisten tukiehtojen ja käytännön mukaisesti yksi viljavuusanalyysi voi edustaa jopa 5 hehtaaria, jolloin tiedot lohkon ravinnepitoisuuksista lohkon eri osissa voivat olla hyvinkin puutteelliset.
24.04.2023: Valmistaudu peltotukihakuun ja satelliittiseurantaan
Uusi tukikausi tuo mukanaan muuttuvia tukiehtoja ja muutoksia maatilojen valvonnassa. Muun muassa satelliittiseuranta, muutosvaihe, selvityspyynnöt ja kuvat ovat viljelijöille uusia käsitteitä. Uuden ohjelmakauden tukiehtoihin on tärkeää tutustua ennen kasvukauden alkua ja peltotukihakemuksen lähettämistä.
20.03.2023: Huomioi viljelykierron vaatimukset ennen kylvöjä
Uusi ohjelmakausi on alkanut ja tukiehtoihin tutustuminen on ajankohtaista. Viljelijätukien perusvaatimuksiin kuuluu entistä enemmän ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistäviä vaatimuksia. Perusvaatimuksista koostuu ehdollisuus, jonka noudattaminen on viljelijätukien ehtona.
Maaseutu, alkutuottajat ja kasvava maa tuottavat meille kaikille ruokaa, energiaa ja erilaisia ympäristöhyödykkeitä. Elintarviketuotannon ohessa viljelijä tuottaa hoidettua maaseutumaisemaa, elinympäristöjä luonnon lajeille, kulttuuriympäristöä sekä vihreän kasvun myötä myös hiilensidontaa.
25.11.2022: Biohiili peltojen maanparannuksen ja päästökaupan näkökulmasta
Biohiilen käytölle maataloudessa on kaksi toisiaan täydentävää perustetta. Vettä ja ravinteita pinnoilleen ja huokosiin hyvin pidättävä biohiili toimii sopivilla lohkoilla hyvänä maanparannusaineena huomioiden kuitenkin, että se ei ole lannoitetta. Toinen peruste on hiilensidonta. Biohiilessä hiili on hyvin pysyvässä muodossa ja voi säilyä maaperässä satoja tai jopa tuhansia vuosia.
21.10.2022: Miten hallita vettä?
CAP27-ohjelma tuo vuoden 2023 alusta uusia mahdollisuuksia ja käytäntöjä vesien hallintaan ja peruskuivatukseen. Käytännön toteutuksiin liittyvät asetukset ovat valmistelussa, ja niiden myötä selviää tarkemmin, millaisia toimenpiteitä voidaan rahoittaa. CAP27 on jo monen mielessä ja selvittelyjä tehdään jo kovaa vauhtia myös Pohjois-Pohjanmaan maatiloilla.
16.09.2022: Ympäristökioski kutsuu viljelijää suunnittelemaan ympäristövastuullisia toimia
Viljelijät ovat jo pitkään käyttäneet maataloustukijärjestelmään liittyviä viljelyn suunnittelu- ja dokumentointiohjelmistoja sekä niistä jatkokehitettyjä älykkäitä, koottuun ja analysoituun dataan pohjautuvia ohjelmistoratkaisuja. Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa viljelijöille on kehitetty käyttäjäystävällinen ratkaisu maatilan ympäristöystävällisten toimenpiteiden valintaan.
08.06.2022: Ilmasta typpeä - typpilannoituksella kattavat vaikutukset
Eläinten ja kasvien kasvulle välttämätön valkuainen sisältää 16 prosenttia typpeä. Sen kiertoa ylläpitää kasvien maasta juurillaan ottama typpi, joka siirtyy kasveista edelleen eläinkunnan käyttöön ja palautuu kasvi- ja eläinkunnan jätteiden mukana maahan tai haihtuu osittain ilmaan.
20.05.2022: Tilusjärjestelyillä kannattavaa ja ympäristöviisasta maataloutta
Tilusjärjestelyssä kootaan tilan hajallaan olevia lohkoja lähemmäs talouskeskusta ja suurennetaan lohkokokoa yhdistämällä pieniä lohkoja isommiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi tilusjärjestelyt tukevat lohkojen muutoksista aiheutuvia tie- ja vesienhallintaan liittyviä töitä. Valtion maanhankinnalla on suuri merkitys alueen kiinteistörakennetta parannettaessa.
29.04.2022: Kosteikko, veden varastointiallas, kosteikkoviljely vai joku muu?
Parina viime keväänä on ollut mahdollista hakea ei-tuotannollista investointitukea kosteikon perustamiseen. Haku on avautunut myös tänä vuonna ja kosteikkotukihakemuksia voi jättää Hyrrä-järjestelmän kautta.
22.02.2022: Pellon olosuhteet ja ravinteet esiin uudella tavalla
Kuinka hyvin tunnemme viljelemiemme peltojen olosuhteet, happamuudet ja ravinteet? Onko nykyinen tapa viljavuusanalyysien ottamiseen riittävän perusteellista saadaksemme tietoa viljelysuunnitelmien tekoon?
24.01.2022: CAP27 etenee - mikä muuttuu?
Kuluvana vuonna noudatamme vielä tämänhetkisen ohjelmakauden ehtoja. Vuoden 2023 alussa tulee voimaan uusi CAP27-suunnitelma. Sen kansalliset painotukset kiteytyvät kolmeen pääteemaan: aktiivisen maatalouden ja ruuantuotannon edistämiseen, ilmasto- ja ympäristöviisaaseen maatalouteen sekä uudistuvaan ja monipuoliseen maaseutuun.
17.12.2021: Herne – suosittu kotimaisen valkuaisen lähde
Elintarvike- ja rehunvalmistusyritysten kiinnostus valkuaisomavaraisuuden lisäämiseen on tuonut kotimaan markkinoille kysyntää kaikille valkuaiskasveille. Suomen mittakaavassa korkealla valkuaisomavaraisuudella saadaan pienennettyä tuontirehuihin liittyviä riskejä, parannettua ruokaturvaa ja huoltovarmuutta, kannatettua kotimaista tuotantoa sekä lisättyä lopputuotteiden kotimaisuusastetta. Tilatasolla valkuaiskasvien viljelystä saatavia hyötyjä ovat viljelykierron monipuolistuminen, maan viljelyominaisuuksien parantuminen, rehun korjuuaikojen joustavuuden lisääntyminen sekä ostolannoitteiden ja -rehujen tarpeen väheneminen.
15.10.2021: Miltä näytti maisema ennen merenrantalaidunnusta?
Seisomme Perämeren rannalla, vuosi on 1990. Meri on siellä, mutta sitä ei näe. Sankka puusto, pensaikko, ruovikko peittää näkymän. Maisema oli avoin vielä vuosisadan alkupuolella, jolloin rantoja laidunnettiin ja niitettiin.
06.10.2021: Kuidut maatalouden maanparannuksessa ja hiilensidonnassa
Metsäteollisuuden sivuvirroista on kehitetty maatalouden hiilensidontaan sopivaa maanparannuskuitua ja hiilinielukauppaa. Maanparannuskuidusta on saatu kokemuksia raahelaisen Sami Nivalan pelloilla.
20.08.2021: Pilottialueiden vedenlaatu ja siihen vaikuttavia tekijöitä
Vesistöjen veden laatuun ei tule välttämättä kiinnitettyä huomiota ennen kuin jotain poikkeuksellista tapahtuu. Yleensä samea vesi voi esimerkiksi kirkastua tai vähäsateisena kesänä vesi voi vähetä pieneksi liruksi.
Keväällä 2021 tehdystä Kerääjäkasvien viljely Pohjois-Pohjanmaalla -kyselystä kävi selkeästi ilmi, että kerääjäkasveista ja niiden viljelystä tulisi saada alueelle lisää tietoa.
04.06.2021: Vesien- ja maisemanhoitoa Zatelliitin kosteikolla
Zatelliitin kosteikot on perustettu ympäristöministeriön vesien- ja meriensuojelun kärkihankkeena vuosien 2017-2019 aikana. Kosteikot puhdistavat alueen valumavesiä ja toimivat samalla lähivirkistyskohteina. Ne myös antavat alueelle maisema-arvoa ja luovat elinympäristöjä monenlaisille eliölajeille.
21.05.2021: Perusta kosteikko, kunnosta uoma, laidunna ranta-aluetta!
Suo, tulvametsä, purouoma, rantalaidun, ihmisen perustama kosteikko - nämä kaikki ovat kosteikkoja ja oman alueensa monimuotoisuuskeitaita. Yhä useampi kosteikkoalue on myös tärkeä lähivirkistyskohde.
20.04.2021: Hiilensidonta ja nurmet
Kasvinviljely sitoo hiiltä. Hiilensidontaa voi lisätä huolehtimalla pellon hyvästä kasvukunnosta. Mitä suurempi sato, sitä enemmän hiiltä sitoutuu. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka vaikuttavat positiivisesti sadon määrään.
30.03.2021: Viljelijän arvokkaan työn tukena
Olen aina kunnioittanut maanviljelijöitä ja heidän tekemäänsä työtä. He tuottavat meille laadukasta kotimaista ruokaa, luovat työllään monipuolista maisemaa ja ylläpitävät maaseudun elinvoimaisuutta. Viljelijöillä on myös tärkeä rooli maamme huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Raaka-aineiden tuottajina he osaltaan luovat perustaa kotimaiselle elintarvikkeiden jatkojalostukselle ja ovat näin mukana työllistämässä suomalaisia.
22.02.2021: Ideoita turvemaiden kuivatukseen
Kun poikasena levittelin ojapakkoja turvepellolla, enpä tullut ajatelleeksi, kuinka paljon ne pellot aiheuttavat keskustelua, pohtimista, tutkimista ja ristiriitoja reilut 40 vuotta myöhemmin.
25.01.2021: Ympäristövastuullisuus – minimitason yli niin että heilahtaa
”Jokaiselle meistä kuuluu vastuu luonnosta, sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä.”
- Ympäristöperusoikeus
18.12.2020: Hyvinvoiva tuotantoeläin vaikuttaa ympäristöön
Hyvät olosuhteet lisäävät merkittävästi lehmien kestävyyttä ja tuotosta, jolloin pienemmällä eläinmäärällä voidaan tuottaa ihmisravinnoksi esimerkiksi maitoa, lihaa ja munia. Alla kuvataan hyvissä olosuhteissa elävän lypsylehmän päivää.
20.11.2020: Drooniteknologia ympäristöviisaassa viljelyssä
Droonit eli miehittämättömät ilma-alukset ja kuvauskopterit ovat lisääntyneet ja kehittyneet vuosi vuodelta. Tietoa peltojen ja niiden ympäristöjen tilasta tarvitaan käytännön toimien suunnittelussa. Yksi keskeinen tavoite on parantaa ja lisätä pellon kasvipeitteisyyttä, joka samalla vähentää ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Lisäksi voidaan havainnoida muun muassa luonnon monimuotoisuuskohteita ja etsiä pellon ongelmakohtia.
16.10.2020: Regeneratiivinen viljely vaatii uudenlaista ajattelua
Kyntöä on pidetty pitkään varsinkin kevyiden maalajien välttämättömänä perusmuokkausmenetelmänä. Nyt uudenlaiset ajatukset, viljelykierrot ja koneet nostavat päätään hiiliviljelyn myötä. Miten kyntämättä viljely mahtaisi onnistua?
25.09.2020: Happamat sulfaattimaat – kaikkien maankäyttömuotojen yhteinen ongelma
Happamat sulfaattimaat eli niin kutsutut alunamaat ovat maankohoamisen johdosta kuivalle maalle noussutta entistä merenpohjaa. Niitä esiintyy paikoitellen lähes kaikkialla Suomen rannikkoalueilla ja myös sisämaan mustaliuskealueilla.
21.08.2020: Kuulumisia maatilojen ilmastotyöstä ja ilmastoviisaasta viljelystä
Viljelijät ja maanomistajat ovat ilmastoasiassa keskeisiä toimijoita. Maapinta-alan peitteisyys, käyttö ja toimenpiteet vaikuttavat hiilen sidontaan ja hiilipäästöihin. Maa- ja metsätalous ovat lähes ainoita toimialoja, jotka voivat myös sitoa hiilidioksidia.
15.06.2020: Valuma-alue – ympäristöviisaan maanviljelyn viitekehys
Kuten edellisessä Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen blogikirjoituksessa mainittiin, hankkeen olennaisena osana on kaksi pilottialuetta – Leppioja Tyrnävällä ja Ohtuanoja Siikajoella. Kumpikaan alue ei rajaudu aluekeskuksen, kunnan tai muun ihmisen määrittämän hallinnollisen jaottelun kautta, vaan on luonnon muovaama. Kyse on valuma-alueista.
15.05.2020: Kevät ympäristöviisaiden lasien läpi katsottuna
Olen jossain yhteydessä törmännyt ajatukseen, että ihminen havainnoi ympärillä olevasta elämästä niitä asioita, joista on kiinnostunut ja joista haluaa oppia lisää. Se että huomaa tiettyjä yksityiskohtia, on merkki siitä, että oppiminen on alkanut.
