Maatalouskerhotoiminnasta
Maatalouskerhotoiminta alkoi vuonna 1929 Talousseuran kupeessa, vaikka työtä johtamaan valittu konsulentti Antti Hirvisalo sai palkkansa osaksi maatalouskerholiitolta ja osaksi Mannerheimin Lastensuojeluliitolta.
Heti alkuun perustettiin 16 kerhoa, joissa oli 920 jäsentä. Kerhotyön muotoja olivat kasvinviljely (viljelmä oli puolen aarin kokoinen) ja kotieläinten hoito (vasikoita, porsaita, lampaita, kanoja). Lisäksi pidettiin kotitalous-, kodinhoito- ja käsityökursseja sekä pojille metsäkerhotoimintaa. Kerholaiset pitivät yrityksistään kirjanpitoa ja seurasivat taloudellisen tuloksen kehittymistä. Lisäksi oli kerhokokouksia, kilpailuja ja leirejä.
Vuonna 1939 kerhoja oli 274 ja kerholaisia yhteensä 3 949, vuonna 1976 kerhoissa oli osallistuvia nuoria 5 898. Myöhemmin maatalouskerhot muuttuivat 4H-kerhoiksi, jotka muodostivat Oulun 4H-piirin. Nimitys tuli alkujaan neljästä englanninkielisestä sanasta: hands, head, heart, healdh, jotka suomennettiin sanoiksi harjaannus, harkinta, hyvyys ja hyvinvointi.
Oulun 4H-piirin toiminta irtautui Oulun Maatalouskeskuksesta vuonna 1980.
Taivalkosken Jokikylän kerholaiset sienessä vuonna 1931.
Haapaveden kerholaiset säilykekursseilla vuonna 1931.
Pyhännän kerholaiset yhteiskuvassa vuonna 1933.
4H-ketjuvasikan luovutus 1970-luvun puolivälissä, henkilöt vasemmalta 4H-piiriagronomi Terttu Häkkinen, SKJY:n piiriagronomi Valvatti Remes sekä vasikan luovuttaja ja saaja.