• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Verkostoilla tehoa vesienhoitoon » Rantametsät parantavat maatalousalueiden jokien tilaa
  • 26.06.2019

    Jarno Turunen, Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus: Rantametsät parantavat maatalousalueiden jokien tilaa

    Virtavedet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa rantavyöhykkeen kanssa. Rannalla kasvava metsä varjostaa uomaa ja pitää veden viileämpänä. Puista tippuvat lehdet ja maahyönteiset taas ovat tärkeä ravinnonlähde pohjaeläimille ja kaloille. Lisäksi rantametsästä uomaan kaatuvat puut lisäävät elinympäristön vaihtelua ja laatua pohjaeläimille ja kaloille kuten taimenelle.

    Uudet tutkimustulokset Pohjanmaan jokivesistä (Turunen ym. 2019) osoittavat, että rantametsät voivat parantaa maatalousalueiden virtavesien tilaa.

    Maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten seurantahankkeessa (MaaMet) tarkasteltiin jokivarren maankäytön merkitystä maatalousalueiden jokien ekologiseen tilaan. Tutkimuskohteena vuosina 2016–17 oli 18 keskisuurta jokea ja vuonna 2018 11 puroa.

    Kaikki kohteet sijaitsevat Pohjanmaan maakunnissa. Jokaisesta uomasta kohteena oli peltojen keskellä virtaava koskijakso ja sen lähellä sijaitseva metsäinen koskijakso, joita verrattiin keskenään. Vertailtaviin jaksoihin kohdistuva maatalouden kuormitus oli täysin samanlainen.


    Pohjanmaalla verrattiin keskenään peltojen keskellä virtaavaa koskijaksoa (vasemmalla) ja sen lähellä sijaitsevaa metsäistä koskijaksoa (oikealla). Kuvat: Maria Rajakallio

    Rantametsät suojaavat
    puroja lämpenemiseltä

    Kuuman kesän 2018 lämpötilaseuranta osoitti, että rantavyöhykkeen maankäyttö vaikutti voimakkaasti purovesien lämpötiloihin. Metsäisillä jakosoilla maksimilämpötilat olivat keskimäärin 2,5 astetta alhaisempia kuin peltojen ympäröimillä jaksoilla.

    Positiivinen vaikutus
    kalastoon ja pohjaeläimiin

    Rantametsä vaikutti positiivisesti maatalousjokien uoman eliöstöön. Purojen kalasto koostui ahvenista, hauista, kivennuoliaisista, kivisimpuista ja mateista. Kalaston kokonaistiheys oli metsäisillä koskialueilla suurempi kuin peltojen ympäröimillä alueilla.

    Rantametsä muutti purojen ja jokien vesikasvillisuutta luonnonmukaisemmaksi. Metsäisillä koskialueilla vesisammalet ja lehtikariketta ravintonaan käyttävät pohjaeläimet olivat selvästi runsaampia kuin peltojen ympäröimillä koskijaksoilla.

    Rannan metsäisyyden vaikutus kuvastui lajiston koostumuksessa: mitä suurempi ero jokivarren metsäisyydessä oli eri kohdissa uomaa, sitä enemmän myös niiden lajisto poikkesi toisistaan.


    Rantametsällä on positiivinen vaikutus maatalousalueiden jokien pohjaeläimistöön. Esimerkiksi puroriippasirvikäs (Silo pallipes) vasemmalla on herkkä elinympäristön muutoksille, kuten rehevöitymiselle. Metsäisen ja peltojen keskellä virtaavan kosken lajikoostumus erosi sitä enemmän mitä enemmän metsäisyydessä oli eroa (oikealla). Yhteisösetäisyys kuvaa lajikoostumuksen eroa. Kuva: Janne Markkula.

    Puustoinen suojavyöhyke
    hyväksi vesistölle

    Tutkimuskohteena olleiden jokien ja purojen ekologista tilaa määrittivät eniten valuma-alueelta tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus. Rantametsällä oli kuitenkin ekologiseen tilaan selvä positiivinen vaikutus. Se voi parantaa vesistön ekologista tilaa maatalouden voimakkaastikin kuormittamissa virtavesissä.

    Maatalouden suojavyöhykkeet ovat usein pelkästään heinä- nurmi- ja niittykasvien peittämiä vyöhykkeitä joita hoidetaan niittämällä. Puustoisilla suojavyöhykkeillä voitaisiin edistää jokien hyvän ekologisen tilan saavuttamista.

    Kirjoittajat:

    Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus
    Hänen erikoisosaamistaan on vesieliöiden biologia, virtavesikunnostusten vaikutukset ja maankäytön vesistövaikutukset.

    Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus
    Hänen erikoisosaamistaan on vesien tilan arviointi.

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    Lisätietoa

    Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus
    jarno.turunen@ymparisto.fi

    Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus
    jukka.aroviita@ymparisto.fi

    Turunen ym. 2019. Riparian forests mitigate harmful ecological effects of agricultural diffuse pollution in medium-sized streams. Science of the Total Environment 649: 495-503.

    Verkostoilla tehoa
    vesienhoitoon.
    Lue lisää