Tanska pitää hyvää huolta maataloudestaan
Maatalous on Tanskan tärkeä vientituote. Jotta tuotantokustannukset mahdollistavat kilpailukykyisen hinnan, on oltava tehokas ja kilpailukykyinen. Kuluttajien arvostus ansaitaan pitämällä pellot, ympäristö ja maisema kunnossa.
ProLiideri-hankkeen opintomatkalla 24.–27.2. haettiin yrityskohteista tietoa, kuinka nämä asiat hoidetaan käytännössä.
Holstebrossa sijaitseva Thoustrup Landbrug I/S on siemenperunatila, jolla on maata viljelyksessä yli 800 hehtaaria, sillä siemenperunaa voi viljellä lohkolla vain joka neljäs vuosi. Viljelysmaita vaihdetaan sika- ja maitotilojen kanssa. Hehtaari/hehtaari-vaihto on toiminut hyvin vuosia, joten ovat pellot tuttuja molemmin puolin.
Tuen merkitys liikevaihdosta ei ole suuri. Tuotteesta saadaan enemmän tuloa kuin tuesta. Sato myydään viidelle eri toimittajalle, jotka markkinoivat sen eteenpäin.
Siemenperunan sertifiointiprosessi on Tanskassa pääpiirteiltään samanlainen kuin Suomessa. Tarkastajat luottavat tilojen omavalvontaan enemmän kuin Suomessa ja Hollannissa, joissa varastotarkastuksia enemmän
Kjargaarden on mittava yritys, jonka henkilöstön palkkakulut ovat vuodessa kaksi miljoonaa euroa. Kolmen omistajan ja 25 työntekijän voimin hoidetaan 500 hehtaaria teollisuusperunaa, 3 500 lihavasikkaa, 35 000 lihasikaa, 350 hehtaaria mallasohraa ja rehuntuotanto. Riskejä on hajautettu usealle eri toimialalle ja näin saatu synergiaetuja.
Vierailun alkuun saimme vakuuttavan esityksen yrityksen toiminnasta. Kolme vuotta sitten laaditun organisaatiokaavion keskipisteenä on henkilöstö. Tilan johdosta vastaa hallitus, jossa kaksi jäsentä tilan ulkopuolelta. Paljon työtä tehdään henkilökunnan motivaation ja pysyvyyden eteen.
Maitorotusonnivasikat kasvatetaan 2–6 viikon iästä 12 kuukautta vanhoiksi. Vasikat ostetaan suoraan lähialueen 35 maitotilalta. Joka työpisteessä on SOP-työohjeet, joilla työn tekeminen standardisoidaan.
Porsaat tulevat kahdelta eri tilalta 30 kilon painoisina. Lihasioille ostetaan rehuohraa ja tilalta myydään mallasohraa, joka menee Japaniin viskintuotantoon. Sikapuoli tekee tällä hetkellä parasta eurotulosta
Skovgaardissa perehdyimme markkinointiin, suoramyyntiin ja brändäykseen. Maatila on neljännen sukupolven hallussa ja kasvanut 40 lypsylehmän koosta 500 lehmään. Peltoa on 350 hehtaaria. Peltotyöt tekee koneasema, ja kaikki tuotanto tulee karjan rehuksi.
Maito menee pieneen meijeriin, joka tekee sen juustoksi. Emolehmiä on 50, ulkosikoja 500 ja liikuteltava laidunkanala. Kaikki tuotanto jalostetaan ja myydään omassa tilamyymälässä. Lisäksi ostetaan lammasta ja broileria lähitiloilta.
Myymälä avoinna ke-to-pe-la. Alkuperäinen idea on myydä asiakkaille kaikkea hyvää ja herkullista lauantai-iltapäiväksi. Menestystekijöinä ovat hyvä palvelu ja tuotelaatu. Asiakkaat tulevat 50 kilometrin säteeltä kaupungeista.
Keskiviikon aloitimme Gømalla, joka valmistaa, myy ja huoltaa lietekalustoa. Luonnonlannoitteiden kanssa pelaaminen on aloitettu vuonna 1975. Yrityksen vahvuutena ovat pitkäaikaiset työntekijät, hyvä henki ja tunne suuresta perheestä.
Seuraava kohde oli Sandagergård, jonka omistavat Solveig Klith-Forum ja Gunnar Forum. Vuonna 1989 aloitettu perheyritys on nykykoossaan 450 lypsylehmän yksikkö. Lehmien lypsystä huolehtii seitsemän lypsyrobottia, tuotostaso 13 700 kiloa. Työntekijöitä on viisi (kaksi rehumestaria, karjamestari, vasikkavastaava ja harjoittelija). Robohälytykset ovat Gunnarilla, ja Solveig hoitaa vasikat iltaisin.
Rehuntuotannossa on 420 hehtaaria ja koneasema tekee kaikki peltotyöt. Gunnarin mielestä ei ole taloudellisesti järkevää ajaa itse pellolla. Koneaseman ansiosta yrityksellä on aina viimeisin tekniikka ja osaaminen käytössä pellolla. Oma konekustannus on seitsemän prosenttia liikevaihdosta. Viljelysuunnittelu tehdään itse, yhteistyössä asiantuntijan kanssa.
Koko henkilöstö keskittyy karjanhoitoon. Näin voidaan sopia kiinteät työajat. Leanin mukainen valkotaulu on käytössä. Hyvä maine työnantajana on jatkunut useita vuosia, joten henkilöstön pysyvyys ja saatavuus ovat hyvällä mallilla.
Rasmussenin kolmen veljeksen koneurakointiosakeyhtiö panostaa henkilöstön asiakaspalveluosaamiseen. Perunaa viljellään 350 hehtaarilla. Lisäksi koneasemana hoidetaan 1 400 peltohehtaaria, josta pääosa on perunanviljelyssä. Lisäksi on lietteen levitystä.
Myös kunnallisteknistä työtä tehdään, jotta pystytään työllistämään 13 henkeä vuoden aikana tasaisesti. Liikevaihto on neljä miljoonaa euroa. Käyntimme aikana kuusi miestä oli ajamassa lietettä pelloille. Maa ei ole roudassa, joten se on sallittua. Ennätyssateet ovat tuoneet lisähaastetta sekä perunannostoon että lietteen levitykseen.
Viimeisin kohteemme oli Skamstrup-Koneasema, joka koollaan, tarinallaan ja brändillään herätti retkikunnassamme kunnioitusta. Esittelijänä toimi sotilaskoulutuksen saanut maatilataustainen henkilöstöjohtaja, iloinen ja napakka Andy Östergaard.
Yrityksessä on 45 henkeä töissä, toimialoina maatalous, kunnallistekniikka ja puutarhat. Asiakkaita on yhteensä 1 200. Yrityksen liikevaihto on 26 miljoonaa euroa. Maatila-asiakkaista 56 prosenttia on karjatiloja, joille muun muassa ajetaan lietettä 750 000 kuutiota vuodessa 12 yksiköllä, joista neljä on itsekulkevaa.
Systeemiä hoidetaan sähköisellä tiedonkululla kännyköihin, jotta kaikki tietävät, mitä yrityksessä tapahtuu. Asiakasvaatimukset ovat toiminnan kärkenä, jotka koneenkuljettaja viimeistelee tuotteeksi. Marras-joulukuussa Andy Östergaard tekee joululahjakierroksen 300 asiakkaan luona.
Konekannasta mainittakoon muun muassa 45 traktoria sekä lisäksi neljä kuorma-autoa lietteen ja maa-aineksen ajossa sekä neljä ajosilppuria. Kaluston arvo on 14 miljoonaa euroa.
Yksi mies ajaa ja vastaa yhdestä koneesta. Andyn mukaan he ovat huono työpaikka, jos haluaa oppia tekemään työtä erilaisilla koneilla, koska vähintään yksi sesonki on ajettava yhtä konetta.
Asiakastyön jälkeen tärkein työ on torjua hukkaa. Työntekijöillä on suuri vapaus tulla ja mennä. Se motivoi eniten ideointiin ja kehittämiseen. Vanhat koneet myydään netin kautta sujuvasti ja nopeasti. Yritys laskuttaa todellisesta työajasta tilalla - ei siirtymistä kuten kilpailijat, tukee urheiluseuroja ja toimii paikalllisesti muun muassa myrskytuhoapuna. Kaiken tuloksena henkilöstön vaihtuvuus on pieni ja työntekijöillä parempi palkka kuin kilpailijoilla.
Teksti ja kuvat:
Kommentit
Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.
