• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » ProLiideri » Tanska pitää hyvää huolta maataloudestaan
  • 12.03.2020

    Tanska pitää hyvää huolta maataloudestaan

    Maatalous on Tanskan tärkeä vientituote. Jotta tuotantokustannukset mahdollistavat kilpailukykyisen hinnan, on oltava tehokas ja kilpailukykyinen. Kuluttajien arvostus ansaitaan pitämällä pellot, ympäristö ja maisema kunnossa.

    ProLiideri-hankkeen opintomatkalla 24.–27.2. haettiin yrityskohteista tietoa, kuinka nämä asiat hoidetaan käytännössä.

    Holstebrossa sijaitseva Thoustrup Landbrug I/S on siemenperunatila, jolla on maata viljelyksessä yli 800 hehtaaria, sillä siemenperunaa voi viljellä lohkolla vain joka neljäs vuosi. Viljelysmaita vaihdetaan sika- ja maitotilojen kanssa. Hehtaari/hehtaari-vaihto on toiminut hyvin vuosia, joten ovat pellot tuttuja molemmin puolin.

    Tuen merkitys liikevaihdosta ei ole suuri. Tuotteesta saadaan enemmän tuloa kuin tuesta. Sato myydään viidelle eri toimittajalle, jotka markkinoivat sen eteenpäin.

    Thoustrupissa on tavoitteena tehdä työ niin hyvin, että ostaja haluaa tehdä yhteistyötä jatkossakin. Pysyvyydellä saadaan molemmille osapuolille menestystä ja rahaa. Samaa mieltä ovat myös proliideriläiset Olli-Pekka Turunen (keskellä) ja Lauri Rahko.

    Siemenperunan sertifiointiprosessi on Tanskassa pääpiirteiltään samanlainen kuin Suomessa. Tarkastajat luottavat tilojen omavalvontaan enemmän kuin Suomessa ja Hollannissa, joissa varastotarkastuksia enemmän

    Kjargaarden on mittava yritys, jonka henkilöstön palkkakulut ovat vuodessa kaksi miljoonaa euroa. Kolmen omistajan ja 25 työntekijän voimin hoidetaan 500 hehtaaria teollisuusperunaa, 3 500 lihavasikkaa, 35 000 lihasikaa, 350 hehtaaria mallasohraa ja rehuntuotanto. Riskejä on hajautettu usealle eri toimialalle ja näin saatu synergiaetuja.

    Vierailun alkuun saimme vakuuttavan esityksen yrityksen toiminnasta. Kolme vuotta sitten laaditun organisaatiokaavion keskipisteenä on henkilöstö. Tilan johdosta vastaa hallitus, jossa kaksi jäsentä tilan ulkopuolelta. Paljon työtä tehdään henkilökunnan motivaation ja pysyvyyden eteen.

    - Yrityksen strategiana on tuottaa vuonna 2023 enemmän jäljitettävyyttä ja laatua, vähemmän ympäristö- ja ilmastokuormitusta sekä niiden myötä tuotteille korkeampi hinta ja resurssien parempi hyödyntäminen, vasikkatuotantovastaava Lasse MØlby Nielsen ja peltovastaava Daniel Susgaard kertovat.

    Maitorotusonnivasikat kasvatetaan 2–6 viikon iästä 12 kuukautta vanhoiksi. Vasikat ostetaan suoraan lähialueen 35 maitotilalta. Joka työpisteessä on SOP-työohjeet, joilla työn tekeminen standardisoidaan.

    Porsaat tulevat kahdelta eri tilalta 30 kilon painoisina. Lihasioille ostetaan rehuohraa ja tilalta myydään mallasohraa, joka menee Japaniin viskintuotantoon. Sikapuoli tekee tällä hetkellä parasta eurotulosta

    Skovgaardissa perehdyimme markkinointiin, suoramyyntiin ja brändäykseen. Maatila on neljännen sukupolven hallussa ja kasvanut 40 lypsylehmän koosta 500 lehmään. Peltoa on 350 hehtaaria. Peltotyöt tekee koneasema, ja kaikki tuotanto tulee karjan rehuksi.

    Maito menee pieneen meijeriin, joka tekee sen juustoksi. Emolehmiä on 50, ulkosikoja 500 ja liikuteltava laidunkanala. Kaikki tuotanto jalostetaan ja myydään omassa tilamyymälässä. Lisäksi ostetaan lammasta ja broileria lähitiloilta.

    Myymälä avoinna ke-to-pe-la. Alkuperäinen idea on myydä asiakkaille kaikkea hyvää ja herkullista lauantai-iltapäiväksi. Menestystekijöinä ovat hyvä palvelu ja tuotelaatu. Asiakkaat tulevat 50 kilometrin säteeltä kaupungeista.

    Eläinten hyvinvointi on brändin kärkenä, joka tuo asiakkaita. Lisäksi paikallisuus ja mahdollisuus nähdä eläimet ovat asioita, joita asiakkaat arvostavat.

    Keskiviikon aloitimme Gømalla, joka valmistaa, myy ja huoltaa lietekalustoa. Luonnonlannoitteiden kanssa pelaaminen on aloitettu vuonna 1975. Yrityksen vahvuutena ovat pitkäaikaiset työntekijät, hyvä henki ja tunne suuresta perheestä.

    Johtajan tehtävä on luoda olosuhteet, joissa työntekijä voi antaa parhaansa. Näin koko yritys saa mahdollisuuden menestyä. Myyntivastaava Tommy Svaneborg esittelee työntekijöiden kirjausjärjestelmää. Tavoitteena on olla Euroopan johtava luonnonlannoitteiden osaaja.

    Seuraava kohde oli Sandagergård, jonka omistavat Solveig Klith-Forum ja Gunnar Forum. Vuonna 1989 aloitettu perheyritys on nykykoossaan 450 lypsylehmän yksikkö. Lehmien lypsystä huolehtii seitsemän lypsyrobottia, tuotostaso 13 700 kiloa. Työntekijöitä on viisi (kaksi rehumestaria, karjamestari, vasikkavastaava ja harjoittelija). Robohälytykset ovat Gunnarilla, ja Solveig hoitaa vasikat iltaisin.

    Gunnar Forumin Sandagergård on ensimmäisiä tanskalaisia maitotiloja, joissa Lean on useampi vuosi sitten otettu käyttöön. Työt navetalla alkavat klo 5.30, ja klo 16:een mennessä loppuu ihmistyö. Näin kaikille jää aikaa omalle perheelle ja itselle.

    Rehuntuotannossa on 420 hehtaaria ja koneasema tekee kaikki peltotyöt. Gunnarin mielestä ei ole taloudellisesti järkevää ajaa itse pellolla. Koneaseman ansiosta yrityksellä on aina viimeisin tekniikka ja osaaminen käytössä pellolla. Oma konekustannus on seitsemän prosenttia liikevaihdosta. Viljelysuunnittelu tehdään itse, yhteistyössä asiantuntijan kanssa.

    Koko henkilöstö keskittyy karjanhoitoon. Näin voidaan sopia kiinteät työajat. Leanin mukainen valkotaulu on käytössä. Hyvä maine työnantajana on jatkunut useita vuosia, joten henkilöstön pysyvyys ja saatavuus ovat hyvällä mallilla.

    Rasmussenin kolmen veljeksen koneurakointiosakeyhtiö  panostaa henkilöstön asiakaspalveluosaamiseen.  Perunaa viljellään 350 hehtaarilla. Lisäksi koneasemana hoidetaan 1 400 peltohehtaaria, josta pääosa on perunanviljelyssä. Lisäksi on lietteen levitystä.

    Myös kunnallisteknistä työtä tehdään, jotta pystytään työllistämään 13 henkeä vuoden aikana tasaisesti. Liikevaihto on neljä miljoonaa euroa. Käyntimme aikana kuusi miestä oli ajamassa lietettä pelloille. Maa ei ole roudassa, joten se on sallittua. Ennätyssateet ovat tuoneet lisähaastetta sekä perunannostoon että lietteen levitykseen.

    - Kun palkataan ihminen töihin, osaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän sosiaalisia taitoja. On tärkeää osata kanssakäynti niin asiakkaan kuin koko työyhteisön kanssa, Mads Rasmussen kertoi.

    Viimeisin kohteemme oli Skamstrup-Koneasema, joka koollaan, tarinallaan ja brändillään herätti retkikunnassamme kunnioitusta. Esittelijänä toimi sotilaskoulutuksen saanut maatilataustainen henkilöstöjohtaja, iloinen ja napakka Andy Östergaard.

    Yrityksessä on 45 henkeä töissä, toimialoina maatalous, kunnallistekniikka ja puutarhat. Asiakkaita on yhteensä 1 200. Yrityksen liikevaihto on 26 miljoonaa euroa. Maatila-asiakkaista 56 prosenttia on karjatiloja, joille muun muassa ajetaan lietettä 750 000 kuutiota vuodessa 12 yksiköllä, joista neljä on itsekulkevaa.

    Systeemiä hoidetaan sähköisellä tiedonkululla kännyköihin, jotta kaikki tietävät, mitä yrityksessä tapahtuu. Asiakasvaatimukset ovat toiminnan kärkenä, jotka koneenkuljettaja viimeistelee tuotteeksi. Marras-joulukuussa Andy Östergaard tekee joululahjakierroksen 300 asiakkaan luona.

    Konekannasta mainittakoon muun muassa 45 traktoria sekä lisäksi neljä kuorma-autoa lietteen ja maa-aineksen ajossa sekä neljä ajosilppuria. Kaluston arvo on 14 miljoonaa euroa.

    Yksi mies ajaa ja vastaa yhdestä koneesta. Andyn mukaan he ovat huono työpaikka, jos haluaa oppia tekemään työtä erilaisilla koneilla, koska vähintään yksi sesonki on ajettava yhtä konetta.

    - Hyvä rehun laatu on paras asiakastyytyväisyyden tae, Andy Östergaard kiteyttää.

    Asiakastyön jälkeen tärkein työ on torjua hukkaa. Työntekijöillä on suuri vapaus tulla ja mennä. Se motivoi eniten ideointiin ja kehittämiseen. Vanhat koneet myydään netin kautta sujuvasti ja nopeasti. Yritys laskuttaa todellisesta työajasta tilalla - ei siirtymistä kuten kilpailijat, tukee urheiluseuroja ja toimii paikalllisesti muun muassa myrskytuhoapuna. Kaiken tuloksena henkilöstön vaihtuvuus on pieni ja työntekijöillä parempi palkka kuin kilpailijoilla.

    Teksti ja kuvat:

    Tiina KarlströmLue lisää

    Palaa ProLiiderin etusivulle

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    ProLiideri – vastuulllista ja kestävää johtamista.
    Lue lisää