Löytöeläimet vaihtuivat Nikulan tilalla kotisirkoiksi
Koirien haukku ja kissojen nauku on oululaisen Nikulan tilan tuttua arkea. Nyt hoitolemmikkien rinnalla sirittävät myös kotisirkat, jotka ovat pienen yrityksen uusi ja innostava mahdollisuus.
Nikulan tilalla toimivan Oulun Eläinkodin yrittäjät Tarja Kurikka ja Mia Koivumäki saivat vuosi sitten elokuussa tarjouskilpailun jälkeen tiedon, että sopimus yrityksen huolehtimista Oulun seudun löytöeläimistä päättyy vuoden lopussa.
”Siinä sitten mietimme, mitä tehdä tyhjeneville tiloille. Lemmikkihoitolaa halusimme edelleen jatkaa, mutta löytöeläimien tilalle tarvittiin jotakin uutta”, Tarja Kurikka muistelee.
Sirkkojen kasvatus tuntui ensin hyvältä vitsiltä. Kun syksyn mittaan selvisi, että Suomi on sallimassa hyönteisten kasvattamisen ja myynnin elintarvikkeena, ajatus muutti todeksi.
”Päätimme tilata aikuisia kotisirkkoja sisältävän aloituspaketin Finsectiltä ja ryhtyä kokeilemaan. Olemme saaneet hyviä neuvoja alalta jo kokemusta hankkineilta yrityksiltä.”
Kotisirkat saavat sekä kuivaa että tuoretta ruokaa: sirkkarehua ja kasviksia kuten kurkkua. Siitä aikuiset sirkat saavat myös tarvitsemansa veden.
Frittisirkkoja festareilla
Tyhjilleen jääneistä löytöeläintiloista löytyi helposti ensimmäinen sirkkahuone pienin investoinnein: tarvittiin uusi väliovi ja hyllyjä. Oli myös haettava kotisirkoille parhaat kasvu- ja lisääntymisolot.
”Sirkkahuoneen lämpötila on noin 30 astetta ja kosteusprosentti 50–60. Huone on valaistuna 12 tuntia vuorokaudesta”, Mia Koivumäki kertoo.
Kevään mittaan sirkkamäärä alkoi kasvaa ja lisääntyä niin, että niitä alkoi riittää myyntiin saakka. Koiratiloja purettiin ja sirkkaterraarioille eli läpinäkyville muovilaatikoille tehtiin hyllytilaa.
Nikulan tilan sirkat menevät tällä hetkellä kokonaisina ja pakastettuina oululaiselle Flying Reindeer -ravintolalle, joka totutti kesän aikana muun muassa festarikansaa sirkkojen makuun.
”Sirkat kiinnostivat ja kaikki meni, mitä oli tarjolla. Itse olimme mukana Oulun Qstockissa, jossa etenkin frittisirkoilla riitti kysyntää”, Tarja Kurikka sanoo.
Investointia tiloihin
Yrittäjien suunnitelmissa on tilojen muuttaminen elintarvikehuoneistoksi, jolloin sirkkoja on mahdollista myös käsitellä tai ainakin kuivata pakastuksen rinnalla.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten elintarvike- ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen on ollut mukana pohtimassa, miten toiminnan saa sujumaan nykyisissä tiloissa käytännöllisesti ja hygieenisesti. Hyönteistuotanto on uutta, mutta sitä koskevat samat asiat kuin muitakin elintarvikehuoneistoja.
Hän tähdentää, että kustannusrakennetta ja investointitukia mietittäessä unohtuvat helposti pienet tarvike- ja laitehankinnat, vaikka niistä kertyy helposti ison koneen hinta.
”Kannattaa myös pohtia, tarvitseeko jokainen yritys omat koneensa ja laitteensa vai voisiko niitä hankkia yhdessä? Heti alussa on hyvä keskustella valvovan viranomaisen kanssa, että yritys saa käyttönsä oikeaa tietoa ja tukea.”
Elintarvikehuoneiston vaatimuksia ja tukimahdollisuuksia pohtimassa Mia Koivumäki, Tarja Kurikka, Soila Hiltunen ja Kaisa Myllykangas.
Einestä ja euroja
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Kaisa Myllykangas uskoo, että hyönteistuotanto tarjoaa maaseudulle uusia mahdollisuuksia, innovaatioita ja lisäansioita. Alaan jo pitkään perehtynyt asiantuntija on saanut vastailla kevään aikana alalle tulevien yrittäjien ja median puheluihin tiuhaan.
”Tiedon tarve on suuri. Tähän vastaa myös osaltaan lokakuussa Pohjois-Pohjanmaalla alkanut MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hanke.”
Hanke kokoaa ja julkaisee alan tietoa sekä auttaa uusia, tuotantosuuntaa vaihtavia tai tuotantoa laajentavia maaseutuyrityksiä tunnistamaan hyönteistuotannon mahdollisuudet.
MiniEines-hanketta toteuttavat Oulun ammattikorkeakoulu, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset sekä Luonnonvarakeskus (Luke).
