• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Miten maitoala uuteen nousuun?
  • 17.04.2019

    Miten maitoala uuteen nousuun?

    Maitoalan nykytilannetta ja tulevaisuutta eri näkökulmista pohdittiin Maitoyrittäjät ry:n vuosikokousseminaarissa Jyväskylässä. Selvitysmies Reijo Karhinen avasi maatalouden kannattavuusselvityksen tuloksia ja jatkotoimenpiteitä.

    Selvitystyön mukaan ruoan globaali kysyntä kasvaa kymmenen seuraavan vuoden aikana merkittävästi. Tämä merkitsee ruoantuottajille paineita tehostaa tuotantoaan sekä kiinnittää huomiota maatilayrittäjyyden houkuttelevuuteen ja vetovoimaisuuteen tulevaisuuden ammattina.

    Maataloutemme ja ruokahuoltomme perusta ovat nyt ja tulevaisuudessa investoivat, toimintaansa kehittävät ja aitoa yrittäjäriskiä ottavat kannattavat tilat koosta riippumatta.

    Asenteiden ja toimialan viestinnän on muututtava entistä myönteisempään suuntaan. On ymmärrettävä toimintaympäristön muutos ja tuotettava elintarvikemarkkinoille niitä raaka-aineita, joiden kysyntä on kasvanut. Luonnonolot ja suomalainen arvomaailma ovat puolellamme tuottaa puhdasta ruokaa!

    Miksi Suomen maatalouden yrittäjätulo on heikentynyt? Lähes 50 prosentilla maatiloista yrittäjätulo on tappiollinen ilman maataloustukia. Toimintaympäristön ja tukien vääräntyyppisen hyödyntämisen vuoksi osa yrittäjistä jättää panostamatta tuottavaan viljelyyn, joka tuo lisäarvoa elintarvikeketjuun.

    Reijo Karhisen mukaan selvitystyön tavoite, 500 miljoonaa euroa lisää yrittäjätuloa, on saavutettavissa jopa ilman lisätukia.

    Yhteiseen ruokapöytään

    Suomen aseman EU:n elintarvikemarkkinoilla tulisi muuttua alisuoriutujasta turvallisen ruuan globaaliksi viejäksi. Tällä hetkellä keskeisillä elintarviketeollisuuden toimijoilla ei ole riittävää vientiosaamista. Kilpailu tuottajamaiden välillä on kovaa, mutta kannattaa muistaa, ettei ”samaan koriin kaikkia munia, vaan hajautetaan riskiä”.

    Reijo Karhinen esittää, että Suomeen perustetaan yhteinen ruokapöytä  lisäämään resursseja innovaatiotoimintaan keskeisten elintarvikeketjun toimijoiden välillä. Tuon ruokapöydän ääreen kokoontuisi tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan edustus tavoitteenaan koko elintarvikeketjun yhteinen toimintastrategia.

    Tuotantopanosten hintojen nousu verrattuna muihin EU-maihin on ollut korkea. Erityisesti korotukset ovat kohdistuneet lannoitteisiin ja energiaan. Löytyykö Suomesta tehokasta edunvalvontaa, että tuotantopanokset olisivat myös suomalaisen maatalouden edun mukaiset?

    Kauppa on keskeinen toimija osana vastuullista elintarvikeketjua. Se on menestynyt elintarvikemarkkinoilla tarkasti suunnitellun strategian avulla. Myös tuottajien aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa vaatii hyvin suunnitellun strategian.

    Yhteisömuotoon perustuvien erityispiirteiden ymmärtäminen on keskeinen osa onnistunutta yrityksen johtamista. Hallitus on usein vaatimattomassa roolissa ja toimitusjohtajan rooli suurin. Yritysjohtajien tulisi panostaa enemmän omistajien kuunteluun samalla tavoin kuten kaupansektorilla tehdään, mikä on osoittautunut onnistuneeksi.

    EU-vaaleissa kannattaa äänestää

    Kotieläinasiamies Tarja Bäckman MTK:n, SLC:n ja Pellervon Brysselin toimistosta esitti katsauksen maidon markkinanäkymistä vuosina 2018–2030.

    Maailman maidontuotanto lisääntyy 20 prosenttia. Pääosa kasvaneesta tuotannosta on peräisin Intiasta ja Pakistanista, joiden arvioidaan tuottavan vuonna 2027 kolmanneksen koko maailman maidosta.

    EU:n maidontuotanto kasvaa 27:stä 29 prosenttiin. Vaikka tuotantokustannukset ovat muuta maailmaa korkeammat, vientivahvuudet löytyvät korkean arvon tuotteista kuten juustoista ja voista. Kun kuivuus pakotti karjanomistajia lisäteurastuksiin, tämä näkyy kuluvan vuoden maidontuotannossa pienempänä kasvuna.

    Tarja Bäckmanin mukaan Brexitin aiheuttamat markkinahäiriöt voivat olla rauhanaikaisen EU:n suurimmat. EU 27 on merkittävästi isompi markkina-alue kuin Iso-Britannia, niinpä kauppaan liittyvät vaikutukset ovat selvästi suuremmat Britanniassa.

    EU:n ja Ison-Britannian kauppasuhteet muuttuvat. EU:n näkökulmasta Britanniaa kohdellaan kolmantena maana: kauppasuhteet kiristyvät eikä Ison-Britannian tuonnille ole luvassa helpotuksia.

    EU-vaalit pidetään toukokuun lopussa. Tarja Bäckman kannusti maatalousyrittäjiä äänestämään, sillä maatalous on edelleen isoin yhteinen politiikkasektori EU:ssa.

    Vertailutietoa kehittäville tiloille muista EU:n maatiloista.

    Teksti:

    Tuomo HeikuraLue lisää

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    Pohdi tulevaisuutta Neuvo 2020 -palvelujen avulla

    Suunnitteletko investointia, sukupolvenvaihdosta tai yhtiöittämistä?

    Mietitkö tuotantosuunnan muutosta tai monialaistamista?

    Miten saada investointi tuottamaan, uutuudet käyttöön ja toimimaan?

    Mieti mahdollisuuksia Neuvo 2020 -palvelujen avulla yhdessä asiantuntijamme kanssa.
    Lue lisää