• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Verkostoilla tehoa vesienhoitoon » Säpinää kunnostusrintamalla
  • 27.11.2019

    Timo Yrjänä: Säpinää kunnostusrintamalla

    Vesiä on pohjoisessa Suomessakin kunnostettu jo pitkään. Aktiivisia vuosia seuranneen hiljaisemman vaiheen jälkeen vauhti alkoi taas viime vuonna kiihtyä.

    Iso savotta oli entisten uittojokien kunnostus, joka oli valtion velvoitetyö ja kesti 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Toinen aktiivivaihe oli Suomen EU-taipaleen alku. Silloin löytyi hyvin rakennerahastovaroja muun muassa isoille järvikunnostus- ja vesiensuojeluhankkeille. Näitä tehtiin usein ympäristökeskusten ja kuntien yhteistyönä.

    Sen jälkeen seurasi hiljaisempi kausi. Ympäristökeskukset katosivat maailmankartalta ja EU-rahoituksessa keskityttiin T&K-hankkeisiin. Toki koko ajan tapahtui jotain vesistöissäkin, ja paikalliset toimijat alkoivat ottaa roolia vesistöjen hoitajina. Vaelluskalakantoja palautettiin ja ravinteita kierrätettiin edellisen hallituksen kärkihankkeena.

    Laajoille hankkeille tilausta

    Viime vuonna vauhti alkoi taas kiihtyä. Ympäristöministeriö lanseerasi vesiensuojelun tehostamisohjelman ja ohjelmalle myönnettiin 69 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023. Tärkeimmäksi toimenpiteeksi valittiin kipsin levitys Suomenlahden ja Saaristomeren alueen pelloille, mutta rahoitusta riittää myös vesistöjen kunnostushankkeisiin ja Pohjois-Suomeen.

    Ensimmäiset hankkeet alkoivat keväällä 2019. Uusi hakukierros kunnostushankkeille on parhaillaan käynnissä ELY-keskuksissa. Lisärahaa saatiin myös hankesuunnitteluun, valmisteluun ja neuvontaan. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että rahoitusta tulee riittämään kaikille mitat täyttäville hankkeille.

    Tein itse arviointia kaikista ”Teharin” ensimmäisellä hakukierroksella ELY-keskuksiin tulleista noin 80 hakemuksesta. Hankkeet olivat pääsääntöisesti aika pieniä, eivätkä ne luultavasti monessakaan tapauksessa muuta kokonaisen vesistön tilaa. Usein ne myös kohdistuivat käyttöhaitan poistamiseen vesistöissä, joiden ekologinen tila on vielä hyvällä tasolla.

    EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tilausta olisi nyt laajemmille hankkeille, jotka kohdistuvat tyydyttävässä tai huonossa tilassa oleviin vesistöihin. Toiveena on, että toimijoita löytyisi myös uusien vesistöjen varrelta, jotta lisärahoituksen antamat mahdollisuudet saataisiin täysimääräisesti hyödynnettyä.

    Hiilen varastointia, vähemmän päästöjä

    Edellisen lisäksi myös maa- ja metsätalousministeriö lisää panostusta vesien tilaan. Se kohdistaa uuden hallitusohjelman perusteella neuvontaa, rahoitusta ja muita toimia peltojen ja metsien vesitalouden parantamiseen.

    Tavoitteena on, että vesitaloutta voitaisiin hallita siten, että pellot ja metsät varastoisivat hiiltä mahdollisimman hyvin ja että tarvittava kuivatus aiheuttaisi mahdollisimman vähän päästöjä vesistöihin. Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset saivat tähän liittyvän koordinaatiotehtävän, joka alkaa ensi vuoden alussa. Toivotaan, että myös tätä kautta saadaan parannusta alueen vesistöihin.

    Positiivisin mielin odottelemme uutta vuotta ja uutta säpinää vesistöissä!


    Timo Yrjänä
    Yksikön päällikkö, johtava vesitalousasiantuntija
    Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    Verkostoilla tehoa
    vesienhoitoon.
    Lue lisää