Energiasuunnitelma auttaa maitotilan kustannusjahdissa

Rytisuon tilalla päätettiin selvittää, miten energiankulutusta voisi tehostaa. Arto Vesteri on tyytyväinen automaattiseen aperuokintaan, joka on laskenut rehuketjun käyttökustannuksia reilusti. Kuva: Ella Karttimo

Pudasjärveläisellä Rytisuon maitotilalla energiasuunnitelma on ollut yksi työkalu, jonka avulla on haettu tehostamisen paikkoja kehittyvän ja laajenevan tilan tuotantoon.

Pudasjärvellä sijaitseva maitotila on kasvanut sitten vuoden 1993 sukupolvenvaihdoksen 15 lehmän ja 19 peltohehtaarin tilasta 80 lypsävän ja 81 hehtaarin maitoyritykseksi. Karjan koko pääluku 130.

Arto ja Hellen Vesterin tilalla on kevennetty raskaita työvaiheita johdonmukaisesti. Tilan ensimmäinen lypsyrobotti otettiin käyttöön syksyllä 2011, toinen kahta vuotta myöhemmin. Automaattisesta rehunjaosta ja aperuokinnasta huolehtiva ruokintarobotti on paiskinut töitä viime kesäkuusta lähtien.

”Nyt painamme jarrua ja keskitymme enemmän hienosäätöön. Työ on keventynyt, eikä ole enää kiinni kellosta. Erityisesti karkearehurobotti on säästänyt aikaa, ja voimme nyt keskittyä enemmän eläinten valvontaan ja pihaton puhtaanapitoon, Vesterit kertovat.

Jatkuvaa parantamista

Energiasuunnitelma esittää tiivistetysti maatilan energian käytön nykytilan sekä yhdessä sovitut jatkotoimet energian hallinnan ja tehokkuuden sekä uusiutuvan energian käytön kehittämiseksi. Tavoitteena on maatilan energiatehokkuuden jatkuva parantaminen.

Rytisuon tilalle energiasuunnitelman laati ProAgria Oulun energia-asiantuntija Esko Viitala.

”Ulkopuolinen asiantuntija näkee tilan asiat paremmin kuin itse ja hänellä on myös vertailutietoa muilta tiloilta. Kustannuspaineissa ja kireässä taloudellisessa tilanteessa kaikki keinot ja nipistämisen paikat ovat tarpeen”, Arto Vesteri sanoo.

Kehittämisen paikkoja löytyi ja niitä tilalla parannetaan pikku hiljaa ja luontevissa kohdissa. ”Esimerkiksi valaistus on iso tekijä. Kun loisteputket tulevat elinkaarensa päähän, niitä uusitaan ledvaloiksi, josta jo on hyviä kokemuksia.”

Maidon hukkalämmön talteenottoon tilalla on lähes kaikki tarvittavat laitteet jo olemassa. Hukkalämpöä olisi järkevää hyödyntää eläimien juomaveden lämmitykseen.

Tehokkuutta ja energiasyöppöjä

”Uusi rehunjakorobotti on ollut energiatehokas hankinta. Rehuketjun käyttökustannukset polttoaineineen ovat nyt noin 190 euroa kuukaudessa”, Arto Vesteri laskee.

Pihattonavetan nykyinen hydraulitoiminen lannanpoistosysteemi sen sijaan on energiasyöppö, jonka vaihtaminen uudeksi voisi pienentää energiankulutuksen 20-30 prosenttiin nykyisestä.

Tuottoa pihatosta ja pellolta

Puuenergiaa on Rytisuon tilalla käytetty aina rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpökeskuksen uusiminen helppokäyttöisemmäksi ja energiatehokkaammaksi on suunnitelmissa lähivuosien aikana.

”Eläinmäärän kasvettua myös biokaasun hyödyntäminen kiinnostaa.” Kun eläinmäärä ja peltoala ovat kasvaneet nopeasti, Vesterit haluavat satsata sekä keskituotokseen että nurmen satotasoon ja laadukkaan säilörehun tuotantoon.

”Hyvälaatuinen ja oikeaan aikaan korjattu rehu lisää tuotosta. Meillä maitomäärä on noussut hyvän rehun ansiosta 20 prosenttia”, Arto Vesteri sanoo.

Teksti: Ella Karttimo