Pellavan ja hampun viljelys
Heti perustamisensa jälkeen Talousseura ryhtyi innolla edistämään pellavan ja hampun viljelystä läänissä. Se tilasi 6 tynnyriä pellavan ja 5 tynnyriä hampun siemeniä, joita pidettiin useita vuosia myytävänä kaupungin jonkun kauppiaan kautta (1 tynnyri = 1,6488 hl).
Toimintansa alkuaikoina Talousseura jakoi tunnustuspalkintoja henkilöille, jotka merkittävällä tavalla olivat kunnostautuneet toimissaan. Ensimmäinen palkinto myönnettiin 20.5.1829 talollinen Abrami Hentuselle Muhokselta siitä, että hän oli suurella innolla harjoittanut pellavan viljelystä ja kasvattanut pellavaa paljon yli oman tarpeen.
Palkinto oli sisältä kullattu, 20 luotia painava hopeapikari, joka annettiin rovasti Frosterukselle, että hän antaisi sen Hentuselle juhlallisesti jumalanpalveluksen yhteydessä.
Pikarin ulkopuolelle oli kaiverrettu Talousseuran sihteerin professori Toppeliuksen sepittämä kirjoitus: Hyödyllisen esimerkin ja toimen kehotukseksi Abrami Hentuselle sinä 3 päiv. syyskuuta 1829.
Rovasti Frosterus antoi pikarin Hentuselle 4.10. ja ”piti niin kauniin puheen (ett konsteligt tal) ja sen jälkeen päivällisillä, jonne Hentunen ja useita muita talollisia oli kutsuttu, tyhjensi pikarin maljoja juodessa, kuitenkin kehoittaen yleisöä elämään raittiisti niin kuin esi-isätkin kuuluvat tehneen.”
Seuraava palkinto annettiin talollinen Heikki Heikinp. Jaakolalle Evijärveltä vuonna 1832 hampun viljelyksestä. Palkintona oli 5 luodin painoinen hopealusikka.
Asessori Grönbladin ehdoituksesta Talousseura aikoi perustaa Laanilan tuomarin virkatalolle Oulun viereen pellavan viljelyksen koulun (institut). Oppilaat saisivat siellä vapaan opin ja elatuksen sitä vastaan, että väliajalla tekisivät töitä tilalla.
Keväällä 1830 kirjoitti Talousseuran sihteeri muun muassa Ylitornion, Alatornion, Iin, Oulujoen, Paltamon, Sotkamon, Limingan, Siikajoen, Salon, Pyhäjoen ja Kalajoen seurakuntiin kehoituksia, että oppilaita saapuisi tähän kouluun. Hanke raukesi tyhjiin, kun haluavia tulijoita ei ollut yhtään.
