Vesien varrelta
02.02.2023: Hajakuormitus uhkaa vesiemme kirkkautta
Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman vesirikkain maa ja olemme tottuneet ajattelemaan, että vesistömme voivat hyvin. Todellisuus on kuitenkin moniulotteisempi. Suomessa on aina käytetty maata ja vettä ahkerasti. Vesiemme tilaa ahkeruus on heikentänyt, osin huomaamatta ja pikkuhiljaa.
30.11.2022: Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla
Ala-asteella luokkakaverini kysyi: Mikä sinusta tulee isona? Vastasin, että haluan ajaa metsäkonetta. Hieman vanhempana kiinnostukseni koneisiin väheni mutta haluni suunnitella ja toteuttaa hyvää metsänhoitoa vahvistui. Valmistuin metsätalousinsinööriksi keväällä 2004.
31.05.2022: Vesistö kuntoon pala kerrallaan
Laajan vesistöalueen kunnostaminen voi tuntua hurjalta urakalta, niinpä kannattaakin vaihtaa mittakaavaa ja lähteä liikkeelle omasta rannasta, lenkkipolun varrella virtaavasta ojasta tai purosta, kalastuspaikasta, veneilymaisemasta tai lomamatkalla matkan varrelle sattuneesta uimarannasta.
Työhön tarttumista ei tarvitse pelätä. Tietoa ja tukea on tarjolla. Kaikille löytyy sopiva ja omien resurssien mukainen rooli. Lue lisää aiheesta Riina Rahkilan blogissa Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 -sivustolla.
02.05.2022: Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä
Suomessa on pitkä vesitutkimuksen perinne. Kaikenkattava se ei kuitenkaan ole. Järvet tunnetaan aika hyvin – muut vesistöt taas huonommin. EU:n vesipuitedirektiivi pisti painetta tutkimusten täydentämiseen.
23.02.2022: Vesiensuojelu on maan- ja metsänomistajien yhteinen asia
Lähes kaikkien Suomen jokien valuma-alueilla on paljon ihmisvaikutusta. Pinta-alasta iso osa on joko viljelysmaata tai talousmetsää. Viljelysmaa sijoittuu usein pääuoman sekä sivu-uomien varteen, kun taas metsätaloutta on enemmän vesistön latvaosilla. Tämä on omiaan luomaan vastakkainasettelua maan- ja metsänomistajien välillä.
Harriksikin minua kutsutaan. Kuulun lohikaloihin ja minut erottaa siiasta korkeasta purjemaisesta selkäevästä.
25.08.2021: Turvemaan kuivatus lisää sen kastumista
Turvemaat muodostavat noin kymmenesosan Suomen kokonaispeltoalasta. Ne ovat viime vuosina päätyneet otsikoihin korkeiden kasvihuonekaasupäästöjensä vuoksi. Luonnontilaisiin soihin on varastoitunut vuosituhansien mittaan turpeena valtavia määriä eloperäistä hiiltä, joka on alkanut hajota hiilidioksidiksi, kun suo on ojitettu.
28.10.2020: Miksi minusta tuli minä – vesistökunnostaja?
Olen Matti Pulkka Muhokselta – luontoihminen, eräkummi, riistanhoitaja ja krapu: vesien kunnon tarkkailija.
08.09.2020: Verkostoista, vaikuttamisesta ja vesiensuojelusta
Elokuun lopulla pidettiin valtakunnalliset vesienhoidon Vaikuta Vesiin -päivät poikkeuksellisissa oloissa. Yli 200 vesienhoidon parissa työskentelevää tai siitä kiinnostunutta ihmistä oli päivän mittaan kuulolla täysin verkkopohjaisessa seminaarissa. Sama kohtalo odottaa lokakuussa järjestettävää Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaaria.
26.08.2020: Maija Venäläinen, LUVY: Verkostoyhteistyö myötätuulessa Länsi-Uudellamaalla
”Kuka varjelisi aarteet korvaamattomat: vesien kimalluksen, ilmojen valon?”
22.07.2020: Mari Tolkkinen, Heikki Mykrä, SYKE:
Kaikki hyöty irti metsäpurojen suojavyöhykkeistä
Avohakkuisiin perustuva metsänkasvatus vaatii yleensä maan muokkausta metsän uusiutumisen varmistamiseksi. Tällöin purojen varsille on syytä jättää suojavyöhyke eli kaistale ehyttä maata, joka estää maa-ainesta ja ravinteita huuhtoutumasta hakkuuaukealta vesistöön. Mutta mitä oikeastaan pitäisi suojella ja minkälainen suojavyöhyke on riittävä?
24.06.2020: Hannu Hökkä, Luke:
Siellä on se joki
Muutin vajaa neljä vuotta sitten Rovaniemeltä Ouluun ja samalla hankin kakkosasunnoksi entisen kotitaloni Iistä. Lapissa kului 30 vuotta ja viihdyin siellä mainiosti; työ oli sitä mitä halusinkin tehdä, asunto oli metsän reunassa, tontin nurkalta pääsi hiihtämään, marjaan tai muuten vain sisään vaaramaisemaan.
28.05.2020: Lauri Rantala: Kokemuksia Iijoen vesistön koordinaatiosta
Mitä ison vesistöalueen koordinointi on käytännössä? Työnkuva on harvinainen Suomessa ja tässä ollaan monella tapaa vasta opettelemassa asioita.
13.05.2020: Birger Ylisaukko-oja: Rautavirtaa vesistöihin on hillittävä
Oulun yliopiston tutkijaryhmä nosti uudessa tutkimuksessaan näkyville rautailmiön koko Kalimenjoen vesistön ongelmana. Jäälinojan valuma-alue, Jäälinjärvi mukaan lukien, on lähes neljännes Kalimenjoen valuma-alueesta.
14.04.2020: Heikki Tahkola: Käyttö- ja hoitosuunnitelmille odotettu jatkoaika
Kalastuslain ja -asetusten mukaisesti uusien kalatalousalueiden tehtävänä on muun muassa käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen. Niiden piti olla valmiina vuoden 2020 loppuun mennessä. Viimeisimmän valtioneuvostolta saadun tiedon mukaan suunnitelmien laadintaan on annettu jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun saakka.
25.03.2020: Riina Rahkila: Vesienhoidon verkostoituminen – ei pikajuoksua, vaan aivan muuta
Vesienhoidon verkostotoimintaa ovat eri puolilla Suomea käynnistäneet ja käynnistämässä toimijat, joilla on aito rakkaus tähän kestävyyslajiin. Me verkostotoimijat haluamme edistää pitkäjänteisesti vesiemme hyvää tilaa sekä lisätä alan yhteistyötä ja käytännön kunnostustoimia.
26.02.2020: Markus Saari: Kalimenjoki – joki rautaisessa kunnossa
Kalimenjoki on Oulun pohjoispuolella virtaava pienehkö valjastamaton joki, jota voidaan pitää lähes luonnontilaisena. Vesistöllä ja sen valuma-alueilla on sijaintinsa ja ympäristönsä ansiosta merkittävää luontoarvoa sekä potentiaalia ekosysteemipalveluille.
22.01.2020: Tapio Koistinaho, Ylivieskan kaupunki: Senaatin käskyt, EU:n direktiivit
Tulvat vaivasivat Kalajokilaaksoa jo 1880-luvulla, tuskin ensimmäistä kertaa silloinkaan.
18.12.2019: Kaisa Heikkinen, Suomen ympäristökeskus: Valuma-alue vesiensuojelussa
27.11.2019: Timo Yrjänä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Säpinää kunnostusrintamalla
Vesiä on pohjoisessa Suomessakin kunnostettu jo pitkään. Aktiivisia vuosia seuranneen hiljaisemman vaiheen jälkeen vauhti alkoi taas viime vuonna kiihtyä.
Elokuun puolivälissä Isoniemeen Vuotunkijärven rannalle alkoi kerääntyä jos jonkinlaista välinettä: niittokoneita, veneitä, karhotin, paalain, droneja, kahviteltta, raivausnuotta, nuottakelut ja paljon muuta. Kyseessä oli Elodea II -hankkeen yhdessä paikallisten maatalousyrittäjien, Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja kuusamolaisen kalastusyrittäjän NetVeken kanssa toteuttama haitallisen vieraslajin, kanadanvesiruton, poisto-operaatio.
23.10.2019: Pauliina Louhi, Luke: Hupisaarten puroissa polskii jälleen taimen!
Hupisaarten taimenhanke on yksi hauskimpia ja antoisimpia hankkeita, joissa olen ollut mukana. Noin kahden kilometrin puroverkosto sijaitsee Hupisaarten kaupunkipuistossa Oulun ydinkeskustassa, joten ero aikaisempiin "keskellä metsää" sijaitseviin tutkimuskohteisiini on huima.
28.08.2019: Maarit Satomaa: Kunnostustarinoita Pohjois-Pohjanmaalta
Viime vuosina työkuvaani on tullut entistä vahvemmin vesienhoito. Maatalouden tukijärjestelmissä on ollut mahdollista hakea tukea kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon. Tätä kautta on oma maailmani vesienhoitoon liittyviin teemoihin avautunut hurjasti.
24.07.2019: Tero Väisänen: Suomen rehevät järvet kuntoon kemikaaleilla?
Littoistenjärvellä Varsinais-Suomessa käytettiin kesällä 2017 kemikaalia sitomaan järveä samentanutta kiintoainetta ja levämassaa sekä tietenkin ravinteita – fosforia ja typpeä. Järven ranta-asukkaat ja kansalaiset kauempaakin kävivät ihmettelemässä juuri kemikaloitua, lähes välimerimäistä, turkoosin kirkasta järveä.
Littoistenjärven laajan mediahuomion jälkeen monessa niemen notkossa virisi ajatuksia rehevöityneen kotijärven kemikaloinnista.
26.06.2019: Jarno Turunen, Jukka Aroviita: Rantametsät parantavat maatalousalueiden jokien tilaa
Virtavedet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa rantavyöhykkeen kanssa. Rannalla kasvava metsä varjostaa uomaa ja pitää veden viileämpänä. Puista tippuvat lehdet ja maahyönteiset taas ovat tärkeä ravinnonlähde pohjaeläimille ja kaloille. Lisäksi rantametsästä uomaan kaatuvat puut lisäävät elinympäristön vaihtelua ja laatua pohjaeläimille ja kaloille kuten taimenelle.