Pienryhmät ovat osa Maasta Markkinoille – Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun -hankkeen toimintaa. Lue lisää.
Pienryhmä tutustui Tanskan luomuun
Innokas luomuviljelijöiden Maasta markkinoille -pienryhmä tutustui heinäkuussa viljan viljelyyn ja avomaatuotantoon Tanskassa.
Mørdrupgårdin luomutila 35 kilometriä Kööpenhaminasta pohjoiseen on maan ensimmäisiä luomutiloja vuodesta 1982 alkaen. Per Grupe viljelee vanhoja viljalajikkeita laatujauhojen raaka-aineeksi. Yksi tilan tuote on Ølandshvede-vehnä, josta hän oli saanut kourallisen siemeniä norjalaisesta geenipankista. Lannoitteena käytetään vain hevoskompostia.
Pahimpia rikkoja tilalla ovat valvatti, ohdake ja omin silmin näkemämme unikko. Siemeniä ostetaan Saksasta, Itävallasta ja Ruotsista. Luomusiementä ei ole aina saatavilla. Tilalla on oma mylly. Tiiviissä yhteistyössä leipomojen kanssa tavoitteena on saada aikaan parasta luomuleipää.
Kevätvehnän lajikekokeita Per Grupen tilalla. Isännän missio on löytää parhaat mahdolliset lajikkeet leipomiseen. Kuva Johanna Helkimo
Skyttes Gartnerissa luomuviljely alkoi yli 30 vuotta sitten. Vaihteleva viljelykierto tehdään yhteistyössä kahden luomumaitotilan kanssa, joten kierrossa on myös apilanurmea ja laiduntavia eläimiä. Tila viljelee muu muassa salaattia, porkkanaa, selleriä, purjoa, keräkaalia, persiljaa, tilliä ja raparperia.
Maanviljely ei enää kiinnosta tanskalaisia nuoria, niinpä Lars Skytte ja hänen vaimonsa ovat myymässä ja siirtämässä tilaansa vaiheittain puolalaisella pariskunnalle.
Luomuraparperi on Lars Skytten tilan erikoisuus ja siitä tehtiin erilaisia tuotteita. Kuva: Johanna Helkimo
Johannesminden luomusikatilalla on oma kauppa, hiili- ja ilmastoneutraali nettikauppa sekä lihanleikkaamo. Sioilla on paljon tilaa, ulkoilua ja tuoretta rehua. Teurastamo on lähellä maatilaa, ja myös siten eläinten stressiä vältetään.
Oli hienoa nähdä ihan erityyppistä lihantuotantoa. Pääosa sioista on ulkona ympäri vuoden ja vain loppukasvatusvaiheessa porsaat viettävät aikaa sisällä. Sikojen aitauksia ja suojia siirretään aina niiden syötyä ja myllättyä alueen. Pellot ovat sen jälkeen viljelyssä.
Luomusiat ulkoilevat ympäri vuoden Johannesmindessa. Eläinten hyvinvointi on tilan ykkösasioita. Kuva: Satu Huovinen
Vejle Fjordissa sijaitsevan Barritskovin maatilan harjoittaa biodynaamista viljelyä. Tilan päätuotantosuunta on vihannes- ja kasvituotanto. Tila ostaa tuotteita myös muilta luomutiloilta. Vihanneksia, hedelmiä ja muita luomuraaka-aineita toimitetaan laatikoissa suoraan kuluttajille.
Laatikko voi sisältää myös lihaa ajatuksella, että se on vihanneksien lisuke, jonka syömistä pyritään vähentämään. Mukana on reseptejä kyseisille raaka-aineille ja ne vaihtelevat joka kerralla, joten kirjoitusurakka on melkoinen.
Yritys on nimeltään Aarstiderne, jolla on yli 45 000 asiakasta. Viikottain yritys toimittaa noin 35 000 laatikkoa.
Luomuruokalaatikot toimitetaan palautettavissa puulaatikoissa koteihin resepteineen. Bisnes on hurjassa kasvussa. Kuva: Satu Huovinen
Holtgaardin luomutila siirtyi vuonna 1999 luomuun ja alkoi viljelellä mansikkaa. Nykyään tilan 75 hehtaarista 10 hehtaaria on mansikkaa, hernettä, perunaa ja vihanneksia. Viljelykierrossa on valkoapilaa siementuotannossa ja erilaisia viljalajeja sekä elintarvikekäyttöön että rehuksi.
Tuotteita myydään vähittäiskauppaan ja muun muassa Aarstidernelle. Tuoreita mansikoita välitetään päivittäin ja myydään omalla tilalla, jolla on myös mansikan ja herneen itsepoimintaa.
Helge Kjær Sørensen esitteli tilan toimintaa ja historiaa. Mansikat tuottavat kolme vuotta satoa, jonka jälkeen ne uusitaan. Mansikoita viljellään olkikatteella, jolla saadaan muun muassa kalia peltoon. Isäntä ei halua käyttää muovia, koska se ei ole oikein luomuideologian mukaista.
Hooltgardin luomutilalla oli ammattitaitoista luomumansikan viljelyä olkikatteella. Kuva: Johanna Helkimo
Jesper Hansenin luomutila viljelee viljaa, härkäpapua, rypsinsiemeniä, apilaa ja nurmensiementä noin 100 hehtaarilla. Lisäksi on noin kuusi hehtaaria sokerimaissia, neljä hehtaaria Hokkaido-kurpitsoja ja yksi hehtaari mansikkaa.
Tilalla on 40 uuhta. Pääsyy pitää lampaita on rikkaruohojen kurissapito apilansiemenviljelyssä keväällä ja nurmisiementuotannossa syksyllä. Kesäisin lampaat ovat luonnonlaitumella.
Hansenilla on yksi neljästä SEGESin luomukoekentästä kevätohralla ja kauralla.
Jesper Hansenin tila käyttää kameratekniikkaan pohjautuvaa riviväliharaa. Harojen ohjaus tarkentui kameran tunnistuksen perusteella. Kuva: Johanna Helkimo
Teksti:
