Kosteikko, veden varastointiallas, kosteikkoviljely vai joku muu?
Parina viime keväänä on ollut mahdollista hakea ei-tuotannollista investointitukea kosteikon perustamiseen. Haku on avautunut myös tänä vuonna ja kosteikkotukihakemuksia voi jättää Hyrrä-järjestelmän kautta.
Huomattava määrä viljelijöitä on ollut yhteydessä kosteikon perustamisesta. Olemme yhdessä pohdiskelleet, pystyykö kohteelle perustamaan kosteikon. Yhä useammin keskustelu kääntyy laajempaan näkökulmaan ja vesien hallintaan vesienhoidon lisäksi. Moni kosteikon perustaja onkin päätynyt vielä odottelemaan tulevan CAP27-ohjelman mahdollisuuksia.
Viljelijöillä on todella hyviä ajatuksia vesienhoidon kehittämiseen, ja moni uusi idea tuntuu myös mahtuvan CAP27-suunnitelman rahoitusehdotuksiin. Tulevilla viikoilla teemme Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa retkiä erilaisille vesienhoitoa edistäville kohteille. Ne ovat kaikki sellaisia, joissa napataan talteen yläpuolisen valuma-alueen kiintoaineksia ja ravinteita. Kohteissa on myös hyviä esimerkkejä vesienhallinnan ratkaisuista.
Kosteikkoretkien aikana onkin mahdollista pohtia oman tilan näkökulmasta ratkaisuja vesienhoitoon ja -hallintaan.
Varautumiskeinoja vesienhallintaan
Nykyilmasto haastaa varautumaan esimerkiksi vesiolojen vuodenaikaisvaihtelun muutoksiin, kasvaviin sademääriin, äkillisiin rankkasateisiin sekä pitkiin helle- ja kuivuuskausiin.
Uudentyyppisillä vesienhallinnan keinoilla pyritään lisäämään kuivatusuomien luonnonmukaisuutta ja säätömahdollisuuksia sekä viivyttämään vettä valuma-alueella. Toimenpiteenä voi olla kosteikko, laskeutusallas, kaksitasouoma tulvatasanteineen, eroosiosuojaukset, pohjakynnykset, virranohjaimet, säätökasteluun ja veden varastointiin liittyvät ratkaisut, kosteikkoviljely tai puuaineksen lisääminen uomaan.
Puuaineksen lisäystä uomaan. Kuva: Maarit Satomaa
Valuma-alueen tarkastelu kannattaa aloittaa tarpeeksi pienestä uomasta. Valuma-alueella tarkoitetaan nimittäin vedenjakajan rajaamaa alueellista kokonaisuutta, jolta joki tai puro kerää kaiken sateen kautta tulleen vetensä, joka ei ole ennättänyt haihtua alueelta. Karttatarkastelussa korkeuskäyrät antavat karkeaa viitettä uoman valuma-alueesta.
Edellä mainittuja vesienhoidon ja -hallinnan ratkaisuja voitanee rahoittaa hyväksyttävänä olevassa CAP27-ohjelmassa erilaisilla investointituilla, kosteikkoinventoinneilla tai maatalouden investointituella. Toteutuksen jälkeen toimenpiteet ja hoidon rahoitus haetaan joko Kosteikon hoito -ympäristösopimuksen tai valumavesien hallintaan liittyvän ympäristösitoumuksen lohkokohtaisen toimenpiteen kautta. Jälkimmäinen on suunnitelmassa määritelty koskemaan turvepeltoja ja happamia sulfaattimaita.
Miten lähteä liikkeelle?
Tule mukaan kevään kosteikkoretkille tutustumaan erilaisiin ratkaisuihin. Maastokauden 2022 aikana kannattaa esimerkiksi Neuvo-palvelun kautta käynnistää vesienhoidon ja -hallinnan vaihtoehtojen kartoittaminen.
Vesienhallinnan toimet vaativat aina suunnittelua ja suunnitelman. Suunnitelluista toimenpiteistä on hyvä olla yhteydessä paikallisen ELY-keskuksen asiantuntijoihin. Heidän kauttaan varmistetaan, etteivät suunnitellut toimenpiteet aiheuta haittaa muille vesi- ja maa-alueiden omistajille.
CAP27 suunnitelma toimitettiin komissiolle 22.12.2021 ja asioiden edistymistä voi seurata täällä.
Kirjoittaja:
Maarit Satomaa
maisema- ja ympäristöasiantuntija
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Oulu
