Suuri karja laitumella – liian työlästä ja hankalaa?
Suomen laidunkausi on selkeästi lyhyempi kuin Isossa-Britanniassa. Siitä huolimatta isoja karjoja siellä laiduntavat tilat kannustavat hyödyntämään laidunta niillä resursseilla, jotka meiltä löytyvät. Jopa kuukauden hyöty on merkittävä.
Ei tule onnistumaan. Liian työlästä ja liian hankalaa ja…
Kun maidonhinta on 26 senttiä litralta, vanhoja näkökulmia on vain päivitettävä. Näin opin Britannian reissulla. Puheiden lisäksi käytössämme olivat tilojen tuotantoluvut, joita he omissa pienryhmissään käyvät säännöllisesti läpi.
Ensimmäisessä tilakohteessa oli 330-päinen Bidlea Holsteins -karja, joka on suurimmillaan tuottanut 12 000 kilon keskituotoksen. Tilalla on myös eniten 100-tonnareita Britanniassa, ja maaliskuun luokituksessa Bidlea Bolton Fayne sai tuloksen EX93.
Tämän hetken hintatilanteessa on kannattavaa, kun maitoa tuotetaan 8 000 kilon (R4,4% ja V3,4%) keskituotoksella ja karkearehuvaltaisella ruokinnalla. Väkirehukustannus on 5,9 senttiä litralta.
Laiduntamisessa hyödynnetään loppulypsykautta. Kun maitotuotos putoaa 25 kiloon, lehmä siirtyy laidunryhmään ja kerran päivässä lypsyyn. Lehmä saa väkirehua asemalta silloin vain kilon verran. Joka lypsyn jälkeen lehmät menevät uudelle laidunlohkolle.
Karjalleen omistautuneen Robert Craigin jalostuksen tavoitteena on syvärunkoinen ja matala holsteintyyppi. Korkean tuotantovaiheen lehmät ovat pihatossa ja syövät nurmivaltaista apetta. Matalatuottoiset valmistavat maitonsa laiduntamalla.
Laiduntamisen maksimointia
Robert Craig on Britannian laiduntajien benchmarking-kohde. Tilan tuotantostrategiana on minimoida kustannuksia ja maksimoida laiduntamista. Tilalla on kaksi laidunmaitotilaa. Kohteemme oli 500 lypsävän yksikkö, jossa helmikuussa alkaneita poikimisia oli jäljellä vielä noin 100.
Lehmät ovat laitumella yötä päivää maaliskuun alusta alkaen. Laidunlohkojen syöttökierros kestää kolme viikkoa syyskuun alkuun asti. Lehmät menevät laitumelle heti poikimisen jälkeen ja ovat siellä marraskuun loppuun. Umpikausi alkaa joulukuun alussa.
Päärehuna on laidunrehu. Väkirehua kuluu 690 kiloa lehmää kohden vuodessa. Korkeaa tuotostasoa tavoittelevilla tuo luku on 3 000 kiloa. Lehmät syövät laidunrehua 16–17 kuiva-ainekiloa päivässä. Kokonaissyönti 18–19 kiloa kuiva-aineitta päivää kohti.
Systeemi suosii pienikokoista holsteinia, joka on kevyt ja ketterä karkearehun syöjä. Keskielopainotavoite on 480–490 kiloa. Tavoitteena on saada yhden kuiva-ainekilon verran maitoa lehmän elopainokiloa kohti.
Hyvä tiinehtyminen antaa väljyyttä karjan uudistamiseen. Huonosti tiinehtyneet myydään toisiin karjoihin, ja teurastamoon menee vähän eläimiä.
Poikineiden ensimmäinen siemennys tehdään maitorodulla ja toinen herefordilla. Tyhjäksi jääneet viedään hereford-sonnille. Näin maitorotuisista lehmävasikoista saadaan ensimmäiseen poikimaryhmään poikivia ensikoita, huonosti tiinehtyvät eläimet karsiutuvat ja laidunstrategiaa tukeva poikimarytmi karjassa säilyy.
Robert Craigin tiloilla nurmen kasvua ja kuntoa seurataan aktiivisesti. Kasvun mittaus mittalautasella tehdään kerran viikossa. Tulos kirjataan ohjelmistoon ja kg ka/ha kasvun perusteella tehdään laidunnuskierron päätökset. Yli 40-45 kg ka/ha ylittää laidunnusasteen. Kasvua tasataan säilörehuksi tekemällä ja lohkokokoa säätämällä, jotta aina on sulavaa ja nuorta nurmea karjan syötäväksi.
Kulkureitit laitumelle ja ajastettu jousiportti
Old Holly farm tuottaa luomumaitoa ja valmistaa jäätelöä Manchesterin alueella. Tila on satsannut kotieläinpihatoimintaan maidontuotannon rinnalla.
Kohdetiloistamme se teki parasta tulosta. Tila oli kilpailuttanut väkirehuostot ja ostaa ne porukkatilauksina selvästi halvemmalla. Maidon hinta oli muita tiloja selvästi korkeampi.
Lypsylehmiä tilalla on 120. Koko karjaa laidunnetaan 34 lohkolla, joiden keskikoko oli 1,2 hehtaaria. Tila on hyödyntänyt lehmien luontaista laumakäyttäytymistä. Laitumelta kävelyjärjestys on eri kuin lypsyasemalle tultaessa.
Iltalypsylle portit aukeavat kello 15 ja kello 16 aloitetaan lypsy. Lehmät tulevat omatoimisesti kivituhkapäällysteisiä laidunreittejä kokooma-alueelle, ja niille annetaan järjestäytymisaika ennen lypsyn aloitusta. Hoputtamalla syntyy vain lisätyötä ja vahinkoja.
Lypsyn jälkeen lehmät menevät aina uudelle lohkolle. Sama lohko tulee uudelleen syöttöön noin 28 päivän välein. Lohkojen syöttöjärjestyksessä otetaan huomioon niiden etäisyys ja siitä johtuva lehmien kävelymatka. Tuotosmenetys on keskimäärin litra mailia kohti päivässä, joten kauimmaisen lohkon jälkeen lehmät menevät lähimmälle lohkolle.
Keskituotos 8127 kiloa, josta 3 500 kiloa saadaan nurmen avulla. Tila oli siirtymässä syyspoikimiseen, koska luomumaidon kulutus ja hinta ovat korkeimmillaan talviaikaan.
500 lypsävää laitumella. Suurten eläinmäärien laiduntaminen vaatii hyvin perustetut kulkureitit. Lehmät kulkevat laitumelta omatoimisesti lypsylle, kun ajastimella varustettu portti aukeaa.
Laidunnuksen onnistumisen edellytyksinä olivat uudet kulkureitit laitumilta navetalle sekä äänimerkkikellolla varustetut automaattiset porttilangan irrottajat.
Toimisiko Suomessa?
Ennakkoluuloni oli, että lehmät olisivat ketoottisia ja laihoja. Eivät olleet. Erityisesti korkeatasoinen holstein-karja sai muuttamaan ajattelua ison karjan laiduntamisesta.
Eläimet olivat hyvätasoisia pötsin täyteisyydeltään, sonnan koostumukseltaan, yleiseltä olemukseltaan, jalkaterveydeltään ja puhtaudeltaan. Tuotannon tunnusluvut olivat hyvät ja karjanomistajat ilmeisen tyytyväisiä.
Asioita voi laittaa mietintämyssyyn ja toteuttaa – jos ei vielä tänä kesänä – vaikka seuraavana vuonna. Jos ei toimi, voi aina palata takaisin entiseen. Tämä investointi on helppo ja edullinen kokeilla.
Karjan hyvinvoinnilla on suora yhteys tuottajan olotilaan. Ja toisinpäin.
Tiina Karlström
kotieläinagrologi AMK, ProAgrian huippuosaaja: lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi
ProAgria Oulu