Viljelijän arvokkaan työn tukena
Olen aina kunnioittanut maanviljelijöitä ja heidän tekemäänsä työtä. He tuottavat meille laadukasta kotimaista ruokaa, luovat työllään monipuolista maisemaa ja ylläpitävät maaseudun elinvoimaisuutta. Viljelijöillä on myös tärkeä rooli maamme huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Raaka-aineiden tuottajina he osaltaan luovat perustaa kotimaiselle elintarvikkeiden jatkojalostukselle ja ovat näin mukana työllistämässä suomalaisia.
Viljelijöiden arvostus kumpuaa varmasti osittain omasta taustastani. Vanhempani olivat 1970-1980 luvulla pienviljelijöitä, parsinavetassa oli kahdeksan lehmää ja muutama vasikka. Lapsuudestani muistan vasikan talutusreissut, heinänteon, maitoauton vierailut, lehmien riehakkaan kirmauksen kesälaitumelle. Muistan myös sen surullisen päivän, kun iso auto ajoi pihaan ja vei Mansikin tovereineen pois. Maanviljely pienimuotoisena ei kannattanut, lisäansioita oli pakko hankkia muista töistä. Niinpä lehmistä luovuttiin ja suurin osa pelloista myytiin.
Lapsuuden kokemustenkin pohjalta tiedän, ettei viljelijän työ ole kelloon sidottua kahdeksasta neljään -työtä eikä viljelytoiminnan kannattavuus ole itsestäänselvyys. Työurani varrella olen ollut etuoikeutettu ja saanut kohdata suuren joukon asiantuntevia viljelijöitä, jotka omistautuvat täysin työlleen ja haluavat kehittää toimintaansa aiempaa kestävämmäksi. Näiden viljelijöiden kanssa olen käynyt mielenkiintoisia keskusteluita ja oppinut heiltä monia asioita, joita koulussa ei opeteta eikä oppikirjoista löydy.
Viljelijöiltä odotetaan ja vaaditaan paljon. Heidän on luonnollisesti hallittava maataloustuotannon parhaat käytännöt, mutta lisäksi ymmärrettävä vuosittain muuttuvat, monisäikeiset tukijärjestelmän kiemurat. Myös ruuantuotannon ympäristövaikutukset ovat nousseet viime vuosina lähes päivittäiseksi keskustelunaiheeksi. Viljelijöiden odotetaankin tuntevan myös toimintansa ympäristövaikutukset sekä mahdollisuudet kuormitusriskien minimointiin laajasti.
Viljelijöillä, samoin kuin kaikilla meillä, on kuitenkin rajalliset resurssit tarvitsemansa tiedon etsimiseen ja soveltamiseen. Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa on usein haastavaa jo se, että löytää valtavan tietomäärän joukosta juuri sen olennaisen, omaa toimintaa koskevan tiedon. Vasta sen jälkeen käynnistyy pohdinta siitä, mitkä ympäristönäkökulmista kestävät mutta samalla taloudellisesti kannattavat toimintatavat on mahdollista ottaa käyttöön.
Minulle merkitsee paljon sekä asiantuntijana että henkilökohtaisella tasolla, että pystymme Ympäristöviisas viljelijä -hankkeella tukemaan viljelijöitä heidän arvokkaassa työssään. Sillä sitä varten hanke nimenomaan on. Kokoamme tutkijat, neuvojat ja viljelijät yhteen työstämään konkreettisia keinoja kestävään ja kannattavaan pohjoiseen ruuan tuotantoon ja kehitämme työkaluja helpottamaan viljelijöiden työtä. Luvassa on muun muassa ohjekortteja hyvistä kestävän viljelyn esimerkeistä sekä sähköinen työkalu, ”ympäristöklinikka”, jonka avulla viljelijät voivat yhteistyössä neuvojien kanssa suunnitella nykyistä paremmin tilalleen ja peltolohkoilleen sopivia ympäristötoimenpiteitä.
Kaikkein tärkeintä mielestäni kuitenkin on nostaa monipuolisella viestinnällä esiin erinomaisia, maatiloilla jo käytössä olevia ympäristöviisaita ratkaisuja ja kannustaa kokeilemaan uusia. Hyvistä esimerkeistä ja kokeilijoista tuskin on puutetta, sillä niin paljon tärkeää, luontoon ja luonnonvaroihin pohjautuvaa työtä maatiloilla tehdään joka päivä.
Tutustu ympäristöviisaisiin maataloustekoihin tarkemmin YouTube-kanavallamme.
Kirjoittaja:
