“Tieto siitä, että vasikoille juotetaan kahdesti päivässä neljä litraa maitojuomaa kerrallaan ei ole riittävä." Wyatt Bechtel
Ruokkiminen väkevöidyllä maidolla tai maitojuomalla (kaksi prosenttia syntymäpainosta maidon kuiva-ainesosia)
Tieto vasikoiden maitojuoman sisältämästä kuiva-ainepitoisuudesta on ensisijaisen tärkeä. Silti vain muutama vasikoiden kanssa tekemisissä oleva tietää juoman oikean kuiva-ainepitoisuuden tai pohtii, kuinka ja miksi se pitäisi laskea. Vasikan saamat ravintoaineet ovat kuiva-aineessa, eivät juoman vesiosassa.
Kuiva-ainepitoisuus kertoo sen, kuinka vahva on maitojuoman ravintoainesisältö. Liian harvoin seurataan tarkoin juomajauhepakkauksen annosteluohjetta. Yli 17 prosentin kuiva-ainepitoisuus juomassa saattaa aiheuttaa vasikoille ruuansulatushäiriöitä. Jos kokonaiskuiva-ainepitoisuus jää alle 12,5 prosentin, vasikat ovat nälkäisiä eivätkä saa riittävästi energiaa kasvuun sekä oikean ruumiinlämpötilan ja vastustuskyvyn ylläpitoon.
Täysmaito sisältää 12,5 prosenttia kuiva-ainetta. Ei-meijeriin menevän, sivuun lypsetyn maidon kuiva-ainepitoisuus vaihtelee, mutta on yleensä 11–15. Varsinkaan lypsylehmiksi kasvatettaville vasikoille ei tule juottaa maitoa, joka ei ole meijerikelpoista.
Suosituksena on käyttää juomajauhetta 15 prosenttia kuiva-ainetta sisältävän juoman valmistukseen. Näin juomasta on mahdollista saada oikeanvahvuista – ruokintatiheyden ja tilan keskimääräisen päiväkasvutavoitteen huomioiden.
Kuiva-ainepitoisuuden noustessa myös vahinkojen mahdollisuus kasvaa. Sen vuoksi on tärkeää, että vasikoilla on vettä vapaasti saatavana, jolloin ne voivat itse säädellä solutason osmoottista tasapainoa. Vahinkojen estämiseksi on tärkeää, että juomajauheen sekoitus tapahtuu aina samalla tavalla.
Kuiva-ainepitoisuusprosentti = juomajauheen paino / koko juoman paino
Laskennassa tarvitaan tieto nimenomaan juomajauheen painosta (g), ei tilavuudesta (dl). Käytä siis vaakaa! Maidon ominaispaino on 1,032 kiloa/litra (vaihtelee koostumuksen mukaan), joten voimme tavoitella sitä. On tärkeää käyttää annoksen lopullista painoa, jotta juoman todellinen kuiva-ainepitoisuus voidaan laskea.
Päätöstä ei siis tehdä lisätyn veden litramäärästä ja sen painosta. Tämä näkökohta usein unohdetaan, mikä johtaa laskentavirheisiin. Oikea tapa tehdä jauhejuoma on aloittaa pienellä, mitatulla määrällä vettä, lisätä siihen juomajauhe, sekoittaa ne ja vasta sen jälkeen lisätä lopuksi tarvittava määrä vettä.
Esimerkki 1: ohjeessa sanotaan: anna vasikalle kolme litraa juomaa, jossa on 450 grammaa jauhetta.
Laskentatulos: 0,450 kiloa jauhetta / (3 litraa x 1,032 kiloa/litra) = 14,5 prosenttia.
Sama laskenta juomasta, johon tulee säkillinen (20 kiloa) Startti-maitojuomaa. Valmistajan ohjeen mukaan litraan laitetaan 145 grammaa jauhetta, jolloin kolmen litran juoma-annoksessa on 435 grammaa jauhetta
20 kiloa jauhetta /(133 litraa x 1,032 kiloa/litra) = 14,6 prosenttia.
Esimerkki 2: jos ohjeita ei seurata tarkasti ja kolmeen litraan vettä lisätään 450 grammaa jauhetta, jauhe syrjäyttää vettä. Kun tätä juomaa annetaan kolme litraa, vasikka saakin annoksesta vain 340 grammaa juomajauhetta.
Laskentatulos: 0,450 kiloa jauhetta / (3,3 litraa x 1,032 kiloa/litra) = 13,2 prosenttia
Punnitsimme saman maitojuomatuotteen kahden eri toimituserän painot. Ensimmäisen erän punnituksessa kolmen desilitran paino oli 180 grammaa ja seuraavan erän kolmen desilitran paino oli 200 grammaa. Valmistajan ohje on laittaa yhtä vesilitraa kohti kolme desilitraa jauhetta (140–145 grammaa).
Kahteen edelliseen esimerkkiin verraten lasketaan, kuinka monta grammaa maitojauhetta jokainen vasikka kuluttaa päivässä, kun juoma tehdään isossa erässä ja jaetaan tasan juotettavien vasikoiden kesken.
Esimerkki 1: 14,5 prosenttia kuiva-ainetta = 900 grammaa jauhetta / päivä
Esimerkki 2: 13,2 prosenttia = 680 grammaa jauhetta / päivä
Näiden kahden sekoitustavan ero voi olla syynä erilaisiin päiväkasvuihin ja sairauksien vastustuskykyyn. Ennen kuin vasikat kuluttavat riittävän määrän väkirehua, kaikki niiden saama energia tulee juomasta. On tärkeää, että se tehdään ja annostellaan oikein.
Vasikat kasvavat parhaiten, kun niiden rehustuksen ravintoainesisältö on paitsi oikea myös tasalaatuinen. Jauhejuoton etu suhteessa täysmaitoon on juuri se, että se voidaan valmistaa tasalaatuisena.
Refraktrometriä voidaan käyttää täysmaidon kuiva-ainepitoisuuden mittauksessa. Jauhejuoman pitoisuuden arvioinnissa menetelmä ei ole riittävän luotettava. Se on kuitenkin hyvä työväline jauhejuoman päivittäisen vaihtelun ja juoton aikaisen vaihtelun (juoman erot juoton alussa ja lopussa = saavatko kaikki vasikat yhtä vahvan juoman) seurantaan. Jos vaihtelu ruokinnan aikana on yhtä prosenttia suurempi, juoma lajittuu.
Varmista lisäksi, että käytetään oikealämpöistä vettä, sekoitusaika on riittävän pitkä, juoman valmistus tapahtuu ilman taukoja puhtaita ja ettei valmis juoma seiso liian pitkään ennen juottoa.
Teksti:
Lähde:
Faith Cullens Michigan State University Extension
Dairy Herd Management 30.3.2018
Vasikoista vahvoja.
Lue lisää
Tieto siitä, että vasikat saavat neljä litraa juomaa kahdesti päivässä, ei riitä kertomaan niiden todellista ravintoaineiden saantia.
Vasikoiden ruokintasuunnitelman arviointiin tarvitaan tieto siitä, paljonko juomajauhe painaa. Sen avulla saa tiedon valmiin juoman kuiva-ainepitoisuudesta ja sen todellisesta ravintoarvosta.
Jos vasikkasi eivät saavuta asettamiasi kasvutavoitteita, laske käyttämäsi juoman ravinteet ja hyödynnä apuna ruokinnan asiantuntijaa.
Kauppurienkatu 23, 3. kerros, 90100 Oulu
puh. 045 6578 715
