Lehmä tarvitsee pitkän työpäivän ja lyhyen yön
Lehmä voi hyvin, kun sillä on tarpeeksi rehua, vettä, lepoa, raitista ilmaa ja reilusti tilaa. Kuudes ja yhtä tärkeä asia on valo.
Valaistusta lisäämällä on mahdollista saada hyvä tuotantovaste vähäisin kustannuksin. Kymmenen prosentin maitotuotoksen nousu samalla eläinaineksella ja ruokinnalla houkuttaa meitä kaikkia.
Kun aiheeseen tutustuu, huomaa jälleen, kuinka kustannustehokkaita investointeja navetoissa on mahdollista toteuttaa ja saada selkeitä hyötyjä niin karjalle kuin sen omistajallekin.
Oikeat valaistusratkaisut auttavat lehmiä tuottamaan enemmän maitoa. Aihetta on tutkittu ja tutkitaan edelleen.
Lehmän näkökulmasta ideaali valojakso päivällä on yli 200 luksin suuruinen ja 16 yhtäjaksoisen tunnin pituinen. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää valojen sijaintiin ja riittävään valomäärään juuri lehmän silmien kohdalla. Korkeissa navetoissa kattoon asetetut valopisteet usein menettävät valotehoaan matkalla kohteeseensa.
Kun valomäärä lehmän silmien verkkokalvon kohdalta mitattuna laskee alle 50 luksiin, eläin tunnistaa sen yöksi. 50 luksia vastaa selkeän sään täyden kuun yövaloa. 200 luksin valomäärän tunnistaa puolestaan siitä, että ihminen pystyy vaivatta lukemaan esimerkiksi juuri tätä tekstiä.
Lehmät makaavat ja märehtivät 10–15 tuntia päivässä. Syömiseen ne käyttävät 4–5 tuntia. Lehmän valon mittari on sen silmissä. Siksi valoa pitää valojakson aikana olla tasaisesti ympäri navettaa – sekä makuualueella ruokintapöydällä että niiden välissä sijaitsevilla kulkureiteillä.
Valon lisäys parantaa tuotosta
Kunnollinen valaistus ja sen optimaalinen ajastus voivat kasvattaa maitotuotosta 6–10 prosenttia. Tutkimusten yhteenveto lisätyn valojakson vaikutuksesta lypsylehmien maitotuotokseen on hämmästyttävän selkeä. Jokaisessa tutkimuksessa 16–18 tunnin yhtäjaksoisen valojakson lehmät tuottivat enemmän maitoa kuin ne, joiden valojakso oli 8–13,5 tuntia.
Valo-ohjelman vaikutukset näkyvät noin kolmen viikon viiveellä eli ihan ”valoja napsauttamalla” tuloksia ei kannata odottaa.
Valo vaikuttaa myös navetassa työskenteleviin ihmisiin. Puutteellinen valaistus työympäristössä voi aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä, ja siitä johtuu myös moni tapaturma. Riittävä valaistus antaa hyvät lähtökohdat karjahavaintoihin.
Mihin lehmä tarvitsee valoa?
Lehmät ovat herkkiä eläimiä. Yön ja päivän rytmityksellä on niille tärkeä merkitys. Päivällä aktivoidaan syöntiä ja hyvää maitotuotosta. Kun yli 200 luksin valomäärä tulee lehmän silmän verkkokalvolle, elimistö lähettää signaalin alentaa melatoniinin määrää. Kun se laskee, kasvuhormonin määrä nousee. Se stimuloi eläimen aktiivisuutta ja vaikuttaa syönnin kautta maitotuotokseen.
Punainen valo ei stimuloi aivoja. Siksi sitä usein käytetään yövalona. Se auttaa sekä ihmisiä että eläimiä näkemään pimeässä, jossa lehmä näkee kuitenkin ihmistä paremmin.
Yöllä annetaan mahdollisuus lepoon ja rentoutumiseen. Sekä maidontuotanto että lisääntyminen ovat hormonaalisia tapahtumia, joilla on omat valotarpeensa.
Syönti lisää lypsyä
Kun lehmä syö 20 kuiva-ainekiloa päivässä, se lypsää 30 kiloa maitoa energiakorjattuna (EKM kg), mikä tarkoittaa maitokilojen lisäksi myös hyviä maidon pitoisuuksia. Jos syönti ja energiansaanti nousevat 25 kuiva-ainekiloon, energiakorjatun maidon määrä nousee jo 40 kiloon.
Kaikki tekijät, jotka vaikuttavat positiivisesti lehmän syöntiin, parantavat myös sen energiansaantia. Sitä voi suomalaisissakin karjoissa lisätä yllättävän edullisin toimenpitein.
Pitkän päivän valaistuksen ja oikean rytmityksen pimeään yöhön on todettu yleisesti parantavan lehmien hyvinvointia, nopeuttavan hiehojen sukukypsyyttä ja lehmien kiimakierron alkamista poikimisen jälkeen.
Liika valo vaikeuttaa tiinehtymistä
Hyvässä valossa lehmien kiimakäyttäytyminen aktivoituu ja kiimat on helppo havaita. Jos käyttää ajastimia valaistukseen, ne kannattaa ajoittaa syttymään puolisen tuntia ennen navettatöille saapumista. Tällöin lehmät ovat saavuttaneet jo normaalin päiväaktiviteetin ja kiimaiset on helppo huomata.
Hörössä olevat korvat, aktiivinen pilke silmissä ja kaihoisa leuan nojailu kaverin kehoon paljastavat elimistön biologisen tilan. Ne saattavat olla myös ne viimeiset hiipuvat signaalit edellisyön kiimahuipusta.
Valon positiivinen vaikutus loppuu 16 tunnin jälkeen. Stä pidempi päivävalaistus on rahan tuhlausta, sillä energiaa kuluu turhaan ja hedelmällisyys heikentyy. Lehmät tarvitsevat päivän ja yön valorytmityksen. 50 luksin tasolle laskeva yövalaistus nostaa melatoniin määrää, joka kasvuhormonitason laskun kautta mahdollistaa munasolujen kypsymisen ja vapautumisen.
Umpilehmähavaintoja
Umpilehmän valontarve on päinvastainen kuin lypsävän: 8 tuntia valoa ja 16 tuntia yhtäjaksoista pimeää. Tällä valojaksotuksella umpilehmät söivät poikimisen jälkeen 12 prosenttia enemmän kuiva-ainetta kuin vertailuryhmä ja sen seurauksena myös tuottivat enemmän maitoa.
Hollantilainen tuottaja on kokeillut 120 lehmän karjassaan valo-ohjelmaa hyvin tuloksin. Umpilehmille jaetaan uusi rehu kello 16. Kun ne ovat syöneet pötsinsä täyteen, valaistus on laskettu alas 16 tunniksi. Tämän tuloksena lehmät ovat poikineet päiväaikaan ja yöpoikimiset ovat loppuneet kokonaan.
Tyttäret äitiensä jäljillä
Kantavien hiehojen valontarve on sama kuin umpilehmien. Syönti ja maitotuotos ovat paremmat pitkän yöjakson kantavilla hiehoilla.
Kasvavien hiehojen valojaksotusoptimi on puolestaan sama kuin lypsylehmien. 16 tuntia valoa ja 8 tuntia pimeää -jaksotus on tutkimuksissa nostanut nuorten hiehojen päiväkasvua 10 prosenttia. Mielenkiintoista on, että syönti ei kasvanut vertailuryhmien välillä. Tuloksen selitys ei tule sieltä, vaan jostain muusta.
Valoa kohti
Nauta liikkuu mielellään valoa kohti, mitäa kannattaa hyödyntää, kun halutaan ohjata eläinten liikettä. Pihatto- ja erityisesti automaattilypsyssä lypsypaikka kannattaakin valaista hyvin. Kohdetta on hyvä tarkastella lehmän näkökulmasta ja varmistaa, ettei tulosuunnasta katsottuna näy pelottavia varjoja tai häikäiseviä valoja.
Kun eläimiä halutaan siirtää, kannattaa lähtöpaikka pimentää ja menokohde valaista. Se helpottaa eläinten liikkeen suuntaamista haluttuun paikkaan. Monessa suuressa karjassa eläimet siirretään pimeään aikaan, jolloin valaistusta on helppo hyödyntää.
Valon merkitykseen liittyvät tutkimukset ovat antaneet enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Joka tapauksessa luonnon valoa saa ilmaiseksi. Kaikki mahdolliset reitit sille kannattaa avata ja päästää eläimiä siitä esteettä nauttimaan ulkoilmaan. Ulkona valon määrä on hämärässäkin säässä jopa yli 1 000 luxia. Valoisuuteen vaikuttavat myös vaaleat ja puhtaat seinäpinnat.
Teksti ja kuva:
