Ravinnemittausten antia kesän kasvustokäynneiltä
Kesän aikana olemme käyneet tekemässä Diginurmi-hankkeen tiloilla kasvustohavaintoja pääasiassa nurmilohkoilla. Havainnoitaviksi lohkoiksi valikoitui eri ikäisiä ja vaihtelevasti menestyviä nurmikasvustoja. Myös erityisen onnistuneita kasvustoja havainnoitiin.
Maaperän, juuriston ja kasvuston aistinvaraisen havainnoinnin lisäksi kasvustosta otettiin lehtinäytteitä tarkempaa ravinnemittausta varten, sekä – kasvuasteen sen mahdollistaessa – kasvustosta mitattiin SPAD-mittarilla kasvien typpipitoisuus.
Typpi voidaan mitata suoraan lehdestä, jolloin mittaus ei vaurioita kasvustoa. Mittauksessa selviää lehtivihreän eli klorofyllin määrä, joka kertoo kasvin typpitilanteesta. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, onko typpilannoitus ollut riittävä, sekä tarvittaessa tehdä typen lisälannoitussuunnitelmia.
SPAD-mittari lähettää lehteen punaista valoa ja infrapunavaloa. Laite mittaa kuinka paljon valoa absorboituu kasviin. Läpi päässyt punainen valo määrittää kasvin lehtivihreäpitoisuuden.
Kasvustokäynneillä käytettiin myös SpectraCropin fosforimittaria (Plant Vitality and P tester). Mittarilla voidaan selvittää kasvin fosforipitoisuutta, stressitilaa, yhteyttämistä ja mangaanipitoisuutta. Lehtinäytteeksi valitaan nuorin täysin valmistunut lehti.
Näytteet pidetään pimeäkäsittelyssä mielellään vähintään 20–25 minuuttia. Pimeäkäsittely pysäyttää kasvin yhteyttämisen. Pimeäkäsittelyn jälkeen näytteet luetaan mittarilla, joka syöttää kasville valoenergiaa. Kasvin klorofyllien fluoresoimaa valoa tarkastelemalla pystytään arvioimaan, paljonko kasvilla on mangaania käytettävissään.
PEU (Plant Efficiency Units) kertoo mangaanin tason kasvissa. Fosforitaso selviää kasvinäytteen fotosynteesiin osallistuvan fosforipitoisen nesteen määrästä. Yhteyttämistehokkuus selviää PE-arvosta (Photosynthetic efficiency), joka kertoo, onko kasvi kasvanut maksimaalisesti kasvukaudella. Yhteyttämistä heikentäviä stressitekijöitä voivat olla esimerkiksi kuivuus, märkyys, kasvinsuojelutoimenpiteet, kasvitaudit ja -tuholaiset sekä ravinnepuutokset.
ProAgria Oulun kasvustokäynneillä käyttämällä ravinnemittauslaitteella saadaan lehtinäytteistä mitattua mangaani, fosfori sekä kasvin yhteyttäminen ja stressi. Kuva: Anniina Säisä
Ravinnemittaus tukee kasvusto- ja maaperähavaintoja
Kasvustokäynneillä ravinnemittaus oli tärkeänä tukena kasvuston ja maaperän havainnoille, ja mittaustuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Eräällä tilalla havaittiin useassa kasvustossa fosforinpuutoksia. Silmämääräisesti fosforinpuutos näkyi vähäisinä värimuutoksina kasvustossa, ja ravinnemittaus tuki havaintoa.
Ympäristökorvauksen lannoitusrajojen mukaan lannoittaessa tilalla ei ole mahdollisuutta lisätä fosforilannoitusta runsaasti, satoisina vuosina on hyväsatoisilla lohkoilla voinut tänä vuonna päättyvällä ohjelmakaudella hyödyntää satotasokorjausta, jolloin fosforilannoitus saa olla hieman korkeampi. Yhtenä vaihtoehtona tila aikoi ottaa kokeiluun lietelannan sijoittamisen nurmikasvustoon syksyllä.
Fosfori vaikuttaa juurten muodostamiseen, ja parantaa kasvien talvehtimista. Lisäksi sillä on tärkeä rooli monissa kasvin aineenvaihdunta- ja entsyymitoiminnoissa. Fosfori nopeuttaa ja parantaa nurmen kasvua ja on tärkeä sadon lisäykselle. Fosfori keväällä parantaa myös typpilannoituksen satovastetta, ja tilalla nykyisellään fosfori oli jo huomioitu kevätlannoituksessa.
Taipuuko korsi, vaivaako stressi?
Osassa kasvustoista havaittiin myös korren taipuisuutta, joka todennäköisesti johtuu kaliumin puutteesta. Kalium on nurmelle tärkeä ravinne, se muun muassa parantaa korren lujuutta, helteen, kuivuuden ja talvenkestävyyttä sekä lisää satoa. Kalium on typen ohella toinen sadonmuodostukseen vaikuttava pääravinne.
Kasvustokäynneillä mangaani oli pääsääntöisesti kasvustoissa hyvällä tasolla. Stressiä kasvustoissa oli hyvin vaihtelevasti, ja käynneillä mietittiin yhdessä syitä kasvin stressiin. Muun muassa tarkasteltiin pellon kasvukuntoa; maan rakennetta, vesitaloutta, juuriston runsautta ja syvyyttä sekä mahdollisia tiivistymiä.
Tänä vuonna kasvustokäynnit sijoittuivat loppukasvukauteen. Tulevina kasvukausina kasvustokäyntejä tehdään aiemmin kasvukaudella, jotta havaintojen perusteella voidaan tarvittaessa tarkentaa nurmen lannoitusta jo kuluvalla kasvukaudella.
Maanrakenteen ja juuriston havainnointia. Kuva: Erika Kakko
Kirjoittaja:
Erika KakkoLue lisää
Erika Kakko
kasvintuotannon asiantuntija
