Birger Ylisaukko-oja: Rautavirtaa vesistöihin on hillittävä
Oulun yliopiston tutkijaryhmä nosti uudessa tutkimuksessaan näkyville rautailmiön koko Kalimenjoen vesistön ongelmana. Jäälinojan valuma-alue, Jäälinjärvi mukaan lukien, on lähes neljännes Kalimenjoen valuma-alueesta.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin vuonna 2011 parantamaan erityisesti Jäälinjärven tilaa. Jo vuonna 2014 havaittiin, että raudan määrä järveen tulevissa vesissä on massiivinen. Alun perin suunnitellut ratkaisut – pintavalutus, kosteikot, putkipadot ja pohjakohoumat – osoittautuivat riittämättömiksi rauta-humuskiintoaineen pidättämiseksi.
Lietealtaista pumpattava rauta-humus liete on lateksimaista ja tahmeaa.
Kokkohaaran lietealtaaseen kertyy rauta-humuslietettä puolen metrin kerros kolmessa kuukaudessa.
Vuosina 2015 ja 2016 Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle rakennettiin kaksi lietteenpoistojärjestelmää, joihin kertyvä liete poistetaan pumpulla. Valtaosa rautavirrasta läpäisee kuitenkin nämä järjestelmät ja päätyy Jäälinjärveen. Sen vuoksi yhdistys rakensi äsken suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän.
Jäälinjärven perukasta erotetaan laskeutusaltaaksi kolmen hehtaarin alue. Seinämänä on suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla ja painotetaan kettingillä. Rakenne on ankkuroitu betonipainoilla.
Kuivatustoimet rautailmiön takana
Tieteellinen tutkimus pyrkii nyt ensimmäistä kertaa etsimään selitystä raudan irtaantumiselle maaperästä. Vaikka itse prosessi jää vielä monilta osin epäselväksi, valuma-alueella tehdyt voimakkaat kuivatustoimet ovat yksiselitteisesti osoittautuneet rautailmiön käynnistäjiksi. Kun vesi on ollut maankäytön ongelma ja ojien kaivaminen helppoa ja halpaa, ojista on usein tullut tarpeeseen nähden turhan syviä.
Kuivatusta tarvitaan jatkossakin. Infrarakentamisessa ja maa-ainesten otossa syvälle kuivattaminen on usein välttämätöntä. Näissä on etukäteen varauduttava haittojen vähentämiseen rakenteellisin ratkaisuin ja käsittelemällä kuivatusvedet ennen vesistöön johtamista.
Suosimulaattori uutena työkaluna
Metsätalouden käyttöön on tullut uutta tutkimustietoa ja uusia työkaluja kuivatussyvyyden määrittämiseen. Tätä tutkitaan Jäälinjärven valuma-alueella niin sanotulla Suosimulaattori-mallilla ensimmäistä kertaa Suomessa koko valuma-alueen kattavana. Tavoitteena on etsiä asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää.
Työ tehdään yhteistyössä MTK:n, metsänhoitoyhdistyksen, Luonnonvarakeskuksen ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa.
Ensiapuna vesistöjä kannattaa hoitaa myös omatoimisesti ja yhteistyössä. Jäälinjärven veden väri on parantunut ja kalakannan rakenne korjautunut, eikä sinilevää ole esiintynyt neljään vuoteen. Parannettavaa toki vielä on.
Teksti ja kuvat:
Birger Ylisaukko-oja
kunnostusaktiivi
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry
