Parhaista lehmistä parempia – tilanne haltuun Karjatsekillä
Jokaisella lehmällä täytyy olla tarpeeksi rehua, vettä, valoa, ilmaa, tilaa ja lepoa. Tällaisella lähtökohdalla on mahdollisuus saavuttaa hyvä tuotos sekä terve ja kestävä lehmä.
Karjatsekki-käynnillä paneudutaan eläinten olosuhteisiin kokonaisvaltaisesti tilan valitsemalla karjankasvatustyylillä.
Valmistaudun karjatsekkiin huolellisesti tutustumalla tilan tunnuslukuihin tuotosseurannan kausi- ja vuosiraportilta. Mukavan positiivisen aloituksen voi tehdä näyttämällä karjan parhaat lehmät raportilta.
Raporttien rakentelu minulle mieleisekseni on parasta Minun maatilassani. Siellä on todella paljon rakennuspalikoita, joista voi valita tarvittavat tunnusluvut raportille. Haen vielä muunneltavan Tilakuntoraportin, josta näkyy onnistumisia ja asioita, joissa ei ole onnistuttu niin hyvin tai asetettuun tavoitteeseen ei ole päästy. Värikoodit visualisoivat raporttia mukavasti.
Kestävä tuotanto on noussut otsikoihin, ja joka päivä ihan huomaamatta tiloilla paneudutaan juuri kestävyyteen, joilla on ilmastovaikutuksiakin. Kestävyyden tunnuslukuja löydän tuotosseurannan vuosiraportilta, muun muassa energiakorjattu maitomäärä, poistettujen keski-ikä, poistoprosentti, poikimaväli, hiehojen poikimaikä ja vasikkakuolleisuus.
Lehmän poikimavälin merkitys maitotuloihin
Kun poikimaväli laskee 439 päivästä 395 päivään 10 000 kiloa tuottavalla karjalla, rahaa tulee kassaan 5 075 euroa enemmän vuodessa 30 lypsävän karjassa. Vastaava luku 100 lypsävän karjassa onkin huomattavan enemmän.
Hiehojen poikimaikä on yksi kestävyyden tunnuslukuja. Hiehon poikiessa optimaalisessa 24 kuukauden iässä uudistushiehojen kasvatustarve saadaan pidettyä kurissa. Sillä on myös taloudellisia vaikutuksia. Rehukustannukset laskevat, mitä vähemmän uudistuseläimiä tarvitsee kasvattaa, samoin työmäärä vähenee.
Hiehojen poikimaiän vaikutus uudistushiehojen eläinpaikkojen tarpeeseen, kpl/vuosi.
Laskelmassa on 100 lehmän karja, mukana prosentin kuolleisuus poikimisen yhteydessä.
Lähde: Eläin- ja maitovirrat haltuun 2020.
Yhdessä mietitään navettahavaintojen ja tunnuslukujen perusteella, mitkä ovat tällä hetkellä ”pullonkaulat” tuotannossa. Sen jälkeen asetamme tavoitteet tulevalle vuodelle. Tavoite on hyvä olla sellainen, jota pystyy jollakin tavalla mittaamaan tai seuraamaan.
Jos kehityskohteena on esimerkiksi vasikoiden ruokinta, tilanteen parantuminen näkyy myöhemmin aikaisemmin poikineina ja hyvin kasvaneina hiehoina. Näistä tulee karjaan hyvät, kestävät uudiseläimet.
Tilakäynnin jälkeen kirjoitan muistion tilalle mistä näkyy huomiot, onnistumiset sekä kehitettävät asiat. Muistio toimii myös muistintukena.
Kirjoittaja:
Sanna Taipale
agrologi maidontuotannon asiantuntijan tehtävissä
