Miten hallita tuotantokustannuksia?
Rehujen ja tuotantokustannusten nousu puhuttaa maitotiloilla: mistä säästää ja mitä valintoja tehdä kannattavasti. ProAgria Oulun tuotannon ja talouden asiantuntijat kokosivat keskeisiä vinkkejä maitotilan kustannusten hallintaan.
Säilörehun laatu on tuotannon perusta
– Karjapuolen tärkein asia on säilörehun laatu. Nyt ei enää voi muuttaa varastoissa olevia säilörehuja, mutta järkevintä syöttöjärjestystä pystyy miettimään. Nyt on viimeistään aika ottaa rehuanalyysejä kattavasti. Voi olla järkevää syöttää sekaisin eri aikaan korjattuja ja erilaatuisia satoja. Näin saadaan mahdollisimman taloudellinen ruokinta koko vuodeksi ja lehmät pysyvät terveinä, sanoo maidontuotannon asiantuntija, karjan tuotanto-olosuhteiden valtakunnallinen huippuosaaja Leea Holmi.
– Meijereiden sopimustuotanto voi vaikuttaa siihen, milloin kannattaa ottaa parhaat rehut käyttöön. On hyvä miettiä tarkkaan, mitkä rehut syötetään millekin eläinryhmälle. Kun tunnetaan karkearehujen laatu, ei turhaan ruokita esimerkiksi liian väkevillä ja kalliilla väkirehuilla. Jos säilörehu ei ole laadukasta, asia kannattaa hoitaa kuntoon: laadun vaihtelut tarkoittavat isoilla tiloilla helposti kymmeniä tuhansia euroja.
– Kun väkirehujen hinnat ovat nousseet ”pilviin”, nyt on äärimmäisen tärkeää miettiä oikeat väkirehut karkearehujen täydentäjäksi ja kilpailuttaa rehut!
Katse nurmen lannoitukseen
– Lannoituksen suunnittelu on nyt entistä tärkeämpää, että rehua tulee eläimille riittävästi ja sen laatu on tilan tavoitteena. On tilakohtainen ratkaisu, tehdäänkö vain yksi vai kolme satoa. Tämänhetkinen korkea hinta voi vaikuttaa siihen, että lannoituksessa siirrytään ainakin hetkellisesti pelkän typen käyttöön. Kun tavoitellaan korkeita satotasoja, nurmi käyttää paljon ravinteita, jolloin NPK- tai NK-lannoitteiden käyttö korostuu, sanoo nurmi- ja luomutuotannon valtakunnallinen huippuosaaja Olli Valtonen.
Pohjois-Pohjanmaalla kaliumlannoitus on tärkeää, koska alueen pelloista suurin osa on kaliumköyhiä. Kaliumin puute vaikuttaa nurmissa muun muassa valkuaisen muodostumiseen, korren vahvuuteen ja kuivuuden kestävyyteen. Lisäksi osalla tiloista on vähän aikaa sitten raivattuja peltoja, joiden ravinnemäärät ovat vielä melko vähäiset. Tällaisilla lohkoilla siirtyminen pelkän typen käyttöön heikentää sadon laatua ja määrää.
– On tärkeää miettiä ja laskea, onko järkevää panostaa nurmen lannoitukseen vai korjata asiaa väkirehulla eläinten ruokinnassa. Tällä hetkellä, kun rypsinkin hinta on korkea, rehun täydentäminen tulee selkeästi kalliimmaksi kuin lannoituksessa säästäminen.
Eläinmäärät hallintaan
Tasainen eläinvirta tasaa maidontuotantomäärää. Eläimillä on tilaa syödä ja kasvaa, jolloin päivätuotos lehmää kohti nousee ja meijerimaidon määrä pysyy ennallaan.
– Hyvällä säilörehulla voidaan taata hyvät pitoisuudet. Kun ruokintakulut pienenevät, myös rehukustannus maitolitraa kohti laskee, maidontuotannon asiantuntija Sauli Kärenlampi lisää.
Yhteistyötä ja ennakointia
– Tilojen välinen yhteistyö on kannattavaa ja järkevää, mutta vielä suhteellisen vähän käytetty niihin sidottuun pääomaan. Yleiskoneiden hankinta yhdessä kannattaa suunnitella hyvin ja sopia selkeät pelisäännöt. Tilojen välimatkaakaan ei välttämättä kannata pelätä, sekin voi olla mahdollisuus, talousasiantuntija Samuli Hyry sanoo.
– Myös koneiden lyhytaikainen vuokraus on yleistymässä. Esimerkiksi traktorin vuokraus sesonkiajalle voi olla järkevää sekä taloudellisesti että työn tehokkuuden kannalta. Vuokrauksenkin voi tehdä yhdessä toisen tilan kanssa.
– Tämä vuosi on näyttänyt taas kerran, miten tuotantopanoksien hankinnan ajoitus voi vaikuttaa tuotantokustannuksiin. Moni tila ei voi maksuvalmiutensa vuoksi hankkia lannoitteita ja muita tuotantopanoksia ajoissa, kun edellisetkin lannoitteet ovat maksamatta.
– Kun suunnittelee tuotantonsa hyvin, tuotantopanokset ovat varastossa tai ainakin varattuna, ja ne on hankittu hyvässä ajoin, tuotantokustannukset pienenevät ja saatavuus varmistuu, Samuli Hyry lisää.
Budjetointi avaa silmät
– Kenenkään muisti ei riitä kaikkeen. Budjetoinnin avulla maatila saa mustaa valkealle ja käsityksen siitä, miten tulot ja menot ajoittuvat sekä kohdistuvat kuukausittain. Budjetointi auttaa myös hahmottamaan, milloin on maksukykyä hoitaa isot laskut. Kun niille on maksusuunnitelma, pienenevät myös viivästyskorot ja perintäkulut, talousasiantuntija Janna Mäkinen pohtii.
– Budjetointi avaa silmät hahmottamaan, mitä menoja tilalla oikeasti on. Pelkkä rehujen kilpailutus ei riitä, vaan pitää ottaa huomioon esimerkiksi leasingvuokrat, pellon vuokrat, polttoaineen kulutus tai lainanlyhennykset ja -korot.
– Budjetointi herättää myös pohtimaan, mitä turhia menoja tilalla on. Onko esimerkiksi ylimääräisiä kännykkäliittymiä, joita ei käytetä? Pieni menoerä kuukaudessa voi tehdä vuodessa satoja euroja.
– Rahahanat on laitettava kuriin ja oikeasti mietittävä investointeja ja hankintoja, paljonko ne tuovat euroja yritykseen. Missä ajassa laite maksaa itse itsensä takaisin? Kannattaa miettiä myös yksityistalouden kulutusta.
