Kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuudet viljelijöille -opinnäytetyö on julkaistu Theseus-palvelussa ja Canemure-hankkeen nettisivuilla. Opaskortit ovat luettavissa ja tulostettavissa opinnäytetyön liiteosiossa. Opaskorteissa on kerrottu erilaisista kevytmuokkausvaihtoehdoista, haasteista ja hyödyistä esimerkiksi polttoaineenkulutuksen ja ajankäytön osalta.
Kevennetty maanmuokkaus säästää euroja ja parantaa kasvukuntoa
Kyntäminen on ollut syystäkin hyvin suosittu perusmuokkausmenetelmä Suomessa, sillä se torjuu tehokkaasti sekä kasvitauteja että rikkakasveja. Kyntämisellä voi olla kuitenkin negatiivisia vaikutuksia maan kasvukuntoon erityisesti tiivistymisen ja biologisen aktiivisuuden vähenemisen vuoksi.
Viimeistään vuoden 2021 haastava kasvukausi osoitti, että maan rakenteella, multavuudella sekä peltojen veden- ja ravinteidenottokyvyllä on suuri merkitys Suomen vaihtelevissa viljelyolosuhteissa. Kevytmuokkauksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia maan mururakenteelle ja peltojen multavuudelle pitkällä aikavälillä.
Kevytmuokkaus lisää pieneliötoimintaa ja parantaa pintamaan multavuutta kasvitähteiden jäädessä pellon pintaan. Selkeimmin kevytmuokkauksen positiiviset vaikutukset näkyvät mururakenteen paranemisena savimailla.
Myös polttoaineiden voimakas hinnannousu, tilakokojen kasvaminen ja vuoden 2023 CAP-uudistus saavat viljelijät pohtimaan kyntämisen korvaamista kevennetyllä maanmuokkauksella, jolla on mahdollista säästää runsaasti aikaa ja polttoainetta. Esimerkiksi kultivointi vie maalajista ja olosuhteista riippuen yli kaksi kertaa vähemmän polttoainetta kuin kyntäminen.
Markkinoilla on runsaasti erilaisia kevennettyyn maanmuokkaukseen soveltuvia muokkaimia, joista viljelijöiden on mahdollista valita omiin tarkoituksiin ja omille pelloille soveltuvin työkone.
Kultivointia sänkipellolla hanhenjalkakultivaattorilla. Kuvat: Jaakko Meskus
Kevennetyllä maanmuokkauksella on runsaasti mahdollisuuksia suomalaisessa maataloudessa, mutta positiiviset vaikutukset eivät näy hetkessä, sillä maan kasvukunnon parantaminen on pitkäjänteistä työtä. Myös mahdolliseen rikkakasvien ja kasvitautien määrän lisääntymiseen on varauduttava. Viljelykäytäntöjen muuttaminen vaatii aina viljelijältä suunnitelmallisuutta, kärsivällisyyttä ja uuden tiedon omaksumista.
Eetu Kettunen, Jaakko Meskus, Eeva Suonperä ja Ritva Imppola
Eetu Kettunen ja Jaakko Meskus Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alalta selvittivät opinnäytetyössään kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuuksia suomalaisessa maataloudessa. Aihetta tutkittiin ympäristön, taloudellisuuden ja maaperän kasvukunnon näkökulmasta niin tavanomaisessa kuin luonnonmukaisessa maataloudessa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi CANEMURE – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke, joka keskittyy edistämään alueellista ilmastotyötä. Opinnäytetyöhön koostettiin kevennettyyn muokkaukseen liittyvä tutkimustieto sekä toteutettiin viljelijä- ja asiantuntijahaastattelut. Opinnäytetyössä tuotettiin myös kevennetyn maanmuokkauksen opaskortit.