Katse peltoon – tuota laatua ja sido hiiltä
Ilmasto puhuttaa. Vaihtelevat sääolot luovat haasteita viljelytoimenpiteisiin ja tuotantoon. Kaiken tämän lisäksi elämme globaalia energiakriisiä. Sähkön ja maakaasun hinta hipoo pilviä, polttoaineiden hinnat nousevat ja koronakurimus jatkuu jo kolmatta vuotta. Miten löydämme varmuutta vastata nykypäivän haasteisiin? Mitä se maataloustuottajilta vaatii?
Pellon kasvukunto on asia numero yksi. Mitä parempi on kasvukunto, sitä vähemmän huuhtoutuu ravinteita vesistöihin tai vapautuu hiiltä ilmakehään. Mitä suurempia ja laadukkaampia satoja saadaan korjattua, sen taloudellisempaa se on.
Välillä on hyvä jalkautua ajan kanssa pohtimaan peltojen tilannetta. Onko vesitalous kunnossa, löytyykö rikkakasveja? Mikä lohkojen multavuus on, ovatko viljelykasvit sopivia tuotantoon? Onko pelloissa huonompia kohtia, seisooko jossain vettä? Mitä tulisi ajatella viherlannoituksesta ja hiiliviljelystä?”
Kaikkeen ei välttämättä löydä itse ratkaisua, joten monesti ulkopuolinen silmäpari auttaa. Yhdessä pohtien onnistutaan löytämään ratkaisuja kohti kestävää ja taloudellista maataloustuotantoa. Älä jää mietteittesi kanssa yksin!
Hiiliviljely on jo täällä
Hiiliviljely on tulevaisuutta, joka on jo täällä. Toimivalla viljelykierrolla saadaan hyviä tuloksia maan kasvukunnon ylläpitämisessä. Viime kesä oli hyvä esimerkki vaihtelevista sääolosuhteista. Kevät alkoi kivasti lämpimänä heti toukokuussa, kunnes runsaat sateet katkaisivat kevätkylvöt ja kasvien kasvuun lähdön. Sadejakson jälkeen alkoi lämpöaalto, jota jatkui kuivuuden kanssa pitkälle kasvukautta.
Liika märkyys ja armoton paahde luovat viljelykasveille stressitilan, joka vaikuttaa satomääriin ja laatuun. Pahimmissa tapauksissa kylvökset hukkuivat veden alle tai siemenet kuivuivat pellon pintakerrokseen. Täydennyskylvöt saattoivat pelastaa tilannetta. Ensimmäisen rehusadon teko venyi paikoitellen myöhään, joka näkyi myös rehun laadussa.
Kylvämällä eri lajeja ja lajikkeita voidaan tukea viljelyvarmuutta muuttuvassa ilmastossa. Silloin ainakin jokin kasvi menestyy ja tuottaa satoa.
Vesitalous ja ojien toimivuus korostuvat vaihtelevissa sääoloissa. Paljon puhututtavat turvepellot ovat monena kuivana kesänä olleet tiloille suuri pelastus ja tuottaneet säilörehua hyvin verrattuna kivennäismaihin.
Kun turvepelloilla viljellään etupäässä nurmea, voidaan katsoa niidenkin viljelyn olevan ilmastonmuutoksen kannalta edelleen hyväksyttävää – etenkin, kun lohkot säilytetään talven yli kasvipeitteisenä ja vältetään ravinnehuuhtoumia.
Hiilen sidontaa
Nurmi sitoo hyvin hiiltä. Tästä huolimatta tulee huomioida, että liian lyhyeen sänkeen niittäminen kääntääkin sidonnan päästöiksi! Hiilensidonnan ja onnistuneen kasvun liikkeellelähdön kannalta niittokorkeus olisi hyvä olla vähintään kymmenen senttiä, mielellään jopa enemmän.
Yksi keino lisätä hiilensidontaa on käyttää seoksia, joissa on monia eri kasveja ja lajeja jalostettuina juuri hiilensidontaan sopiviksi. Valmiissa hiilinurmiseoksissa on oltava tarkkana, että hiiliseos tukee tilan säilörehun laatutavoitetta.
Kalkitus on hyvä ottaa hankintalistalle lannoitteiden hintojen ollessa korkealla. Jos maaperän pH on liian alhainen, kasvi ei pysty hyödyntämään varastoravinteita. Jo yhden pH-luokan nosto kasvattaa satotasoa. Moni kunta tukee peltojen kalkitustoimenpiteitä, joten siinäkin mielessä kalkitus on erittäin kannattavaa. Suomi on hyvin hapan maa ja maaperä kaipaa kalkkia, jotta ravinteet irtoavat kasvien käyttöön.
Tiedä mihin pyrit
Summa summarum: tiedä mihin pyrit ja miten. Kustannusten noustessa on tärkeää tietää, mihin toimenpiteisiin kannattaa panostaa. Tuottamattomat, pienet ja kaukana olevat lohkot siirretään vähäisempien toimenpiteiden listalle. Hyvät, isot ja tilakeskusta lähellä olevat lohkot puolestaan tuotetaan suurella panoksella. Koska lannoitteiden hinta on korkealla, karjanlanta hyödynnetään mahdollisimman hyvin ja panostetaan kesälevityksiin.
Nykypäivän haasteissa maanviljely vaatii päättelykykyä ja jopa rikasta mielikuvitusta. Usko omaan tekemiseen ja haluun kehittyä vie jo pitkälle. Maailma muuttuu ja me kaikki sen mukana. Nyt on se hetki pohtia, mihin suuntaan haluamme mennä. Ruokaa tarvitaan vielä tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä täytyy vain löytää sopivat toimenpiteet haasteellisessa ajassa.
Kirjoittaja:
Henna Lehtosaari-VähäkuopusLue lisää
Henna Lehtosaari-Vähäkuopus
Kasvintuotannon asiantuntija
ProAgria Oulu
