• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Maa- ja kotitalousnaiset » Villiyrteistä villiinnyttiin kesän kynnyksellä
  • 24.06.2021

    Villiyrteistä villiinnyttiin kesän kynnyksellä

    Kesäkuun alussa saimme pitkästä aikaa kokoontua parinkymmenen henkilön joukolla Uusia makuja yrteistä -työpajaan Iin Valtarin koulun kotitalousluokkaan.

    Yrttityöpajaan sai osallistua etänä ja paikan päällä.

    Tervetulotoivotuksien jälkeen esittelivät luonnontuotealan toimijat - Hopun Loppu Rane Säkkinen Kuusamosta ja Riitta Rontu, Syötteen Sieni ja Yrtti Pudasjärveltä - omaa toimintaansa ja tuotevalikoimaansa etäyhteydellä. Yrttiaitta Saarennon Päivi Kaukua kertoi omista tuotteistaan ja palveluistaan.

    Pohjois-Pohjanmaalla on jo useita luonnontuotealan toimijoita, joilta raaka-aineita saa isommissakin erissä.  Työpajaan villiyrtit oli hankittu Yrttiaika Osuuskunnan Ryytirannalta Eija Marjomaalta. Käytimme ja testasimme myös kasvatettuja yrttejä, jotka oli saatu Järvikylältä resepteineen.

    Marinoidut horsmanversot.

    Villiyrttiasiantuntijanamme oli Toini Kumpulainen, pitkän linjan villiyrttien ja luonnontuotteiden puolestapuhuja. Häneltä saimme myös monenlaisia villiyrttireseptejä. Toini kertoi muun muassa villiyrttien mainiosta ravintosisällöstä ja mitä osia niistä käytetään.

    Villiyrttien lehdet ja versot käyvät esimerkiksi salaatteihin, pestoihin, erilaisiin kastikkeisiin, osana säilykkeitä, maustamiseen, levitteisiin sekä leivonnaisiin. Kukat käyvät koristeeksi, maustamiseen tai esimerkiksi teeaineksiksi. Yleissääntönä voisi sanoa, että villiyrttien lehdet ja versot ovat parhaimmillaan nuorena keväällä tai alkukesästä poimittuna. Toki niittämällä voi saada uusia kasvustoja pitkin kesääkin. Työpajassa useita luonnonyrttejä käytettiin sekoituksena muun muassa pastakastikkeissa ja yrttilevitteissä.

    Villiyrteistä kokeilimme työpajassa horsmaa, voikukkaa, vuohenputkea, poimulehteä, suolaheinää, ketunleipää, nokkosta, mesiangervon kukkaa ja kuusenkerkkää. Horsmasta käytimme pikaisesti esikiehautettuja, pakastettuja horsmanversoja, joista valmistimme horsmapannukakkua, marinoituja ja paistettuja horsmanversoja. Horsmanverson maku muistuttaa parsaa. Erityisesti marinoidut horsmanversot ihastuttivat. Moni keittiöammattilainen totesikin, että näitä voisi käyttää esimerkiksi henkilöstöravintoloiden salaattipöydässä.

    Vuohenputkesta käytetään kevään ja alkukesän nuoria versoja, silloin niiden lehti on pehmeimmillään. Vuohenputkesta valmistimme kevätpestoa ja piirakkaa sekä käytimme niitä muiden villiyrttien seassa kastikkeisiin. Näistä varsinkin vuohenputkipiirakka sai runsaasti kehuja. Työpajassa leivoimme myös poimulehtileipäsiä. Poimulehti toi leipäsiin mietoa yrttistä makua.

    Voikukan nuppuja voidaan muun muassa paistaa lisäkkeeksi yksinään tai toisten villiyrttien seassa sekä käyttää niitä säilykkeisiin kuten voikukka-punasipulihillokkeeseen tai kapriksien tapaan. Nuput kannattaa kerätä kiinni olevina niin, ettei keltaista terälehtiosaa vielä pilkota lainkaan. Lehdistä paremman makuisia ovat pyöreämuotoisemmat kuin sahalaitaiset. Työpajassa maistelimme kaunista herkkua punasipuli-voikukkahilloketta. Mainio lisuke esimerkiksi grillattujen kesäruokien kanssa nautittavaksi ja mikseipä paahtoleivän päälläkin. Keltaisia kukan terälehtiä kannasta irrotettuna voi käyttää hilloihin, salaatteihin ja voipa niistä valmistaa voikukkasimaakin.

    Voikukan lehti oikealla on paremman
    makuinen kuin sahalaitainen.

    Myös voikukan juurta voi käyttää ja sitä onkin muun muassa pula-aikoina käytetty kuivattuna ja jauhettuna kahvin korvikkeena ja jauhojen jatkeena leivässä. Kukan pitkä varsi on ainut, joka on voimakkaan kitkerä eikä siksi ole maistuvaa. Tosin sitäkin ovat jotkut keittiömestarit käyttäneet juomissa imupillin korvikkeena!

    Suolaheinä ja myös ketunleipä sisältävät oksaalihappoa ja niitä voi käyttää toisiaan korvaavina. Ketunleipä on hentoinen kasvi ja se on käytettävä ruuanvalmistukseen tuoreena, sitä ei pysty säilömään kuivaamalla tai pakastamalla. Ne kummatkin tuovat miellyttävää happoisuutta salaatteihin, kastikkeisiin ja leivonnaisiin. Työpajassa valmistimme kylmänä tarjottavaa suolaheinäkeittoa, joka ihastutti ja se aiottiin ottaa ruokalistoillekin. Myös kuumennettuna keiton tarjoamista aiottiin kokeilla.

    Ketunleivän voi syödä varsineen.

    Nokkonen on oiva ruokakasvi. Nokkosen nuoret versot ja myöhemmin kesällä lehdet korvaavat täysin pinaatin. Työpajaan olimme tilanneet paikalliselta leipomolta nokkossämpylöitä ja myös ne saivat myönteisen vastaanoton. Nokkossämpylät olisivat oiva lisä leipomoiden tarjontaan ja niitä valmistavista leipomoista oltiin todella kiinnostuneita. Myös nokkosen siemenet ovat ravintorikkaita ja niitä onkin loppukesästä hyvä kerätä talteen. Siemeniä voi lisätä ruokiin, salaatteihin, leivonnaisiin.

     

     

    Mesiangervopannakottaa annoksiin.

    Mesiangervon kukka antaa mainion makuvivahteen makeisiin leivonnaisiin kuten kahvikakkuihin ja pikkuleipiin sekä jälkiruokiin. Valmistimme mesiangervo-pannakottaa kuusenkerkkä-kinuskikastikkeen kera. Pannakottaan sopivat myös pihlajanlehtisilmut. Lisäksi kokeilimme kuusenkerkkien kuorruttamista suklaalla. Suklaakuorrutettuna muun muassa pihlajanlehtisilmut ja pihlajankukkanuput sopivat koristeeksi kakkuihin ja jälkiruokiin.

    Viljellyistä yrteistä valmistimme basilikalla ja rosmariinilla maustettua yrttistä grilliperunasalaattia, persilja-valkosipuliöljyssä paahdettuja juureksia salsaverden kera sekä paistetut broilerinfileet provence-pestolla. Viljeltyjen yrttien uutuuksia olivat muun muassa valkosipuliruoho sekä samassa ruukussa myytävä provenceyrttisekoitus timjami, oregano ja salvia.

    Meillä oli antoisa yrttityöpaja. Monia kokeiluja ja reseptejä rikkaampana lähdimme suunnittelemaan uutta reseptiikkaa ammattikeittiöihin ja saipa paljon ideoita kotikeittiöönkin!

    Tutustu Uusia makuja yrteistä -työpajan materiaaleihin.


    Vasemmalla: Etualalla grilliperunasalaatti ja takana villiyrttipasta ja paistetut horsmat.
    Keskellä: Persilja-valkosipuliöljyssä paahdetut juurekset ja salsa verde.
    Oikealla: Nokkossämpylät ja yrttilevite.

    Kirjoittaja:

    Soila HiltunenLue lisää

    Soila Hiltunen
    elintarvike- ja yritysasiantuntija
    Ruokeva-hankkeen projektipäällikkö
    Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

    Uusi kommentti

    Takaisin

    Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
    Nimimerkki*
    Sähköpostiosoite*
    Otsikko
    Viesti*
    Visuaalinen
    varmenne*


    Kirjoita vasemmalla oleva koodi

    Uusia ideoita tuotekehitykseen?

    Luonnontuote-, elintarvike- tai ravintola-alan yrittäjä, löytyisikö kasvatetuista tai villiyrteistä uusia ideoita tuotekehitykseen? Kaipaatko asiantuntijan sparrausta? Kysy lisää palveluistamme ja meneillään olevista hankkeista ruoka- ja yritysasiantuntijoiltamme.

    Lisätietoa villiyrteistä ja luonnontuotteista