• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Maasta markkinoille » Viherlannoitusseosten testaus
  • 28.07.2016

    Haapalan pelloilla testataan siemenseoksia viherlannoitukseen

    Viherlannoitus parantaa pellon kasvukuntoa, lisää ravinteita viljelykiertoon ja estää rikkakasvien kasvua. Yleisesti viherlannoituksen tarkoituksena on lisätä ravinteita viljelykiertoon ja estää rikkakasvien kasvua. Etenkin typen lisääminen palkokasvien avulla seuraavien kasvien käyttöön on tärkeää.

    Tämän lisäksi pellon kasvukuntoa parannetaan muun muassa lisäämällä syväjuuristen lajien vedenläpäisykykyä ja kuohkeuttamalla pintamaata matalajuuristen lajien avulla. Viherlannoituksessa maahan muokattava kasvimassa lisää hyödyllisten pieneliöiden toimintaa ja vähitellen myös maan multavuutta. Lisäksi kasvitautien eteneminen voidaan pysäyttää, kun viljelykierrosta poikkeavat lajit estävät tautien lisääntymisen.

    Viherlannoitusseoksilla voi lajikkeita yhdistelemällä saavuttaa lannoituksen tavoitteet

    Hyvä viherlannoitusnurmi yllä mainituilla ominaisuuksilla voidaan saada aikaan yhdistelemällä eri lajikkeita viherlannoitusseoksiin. Seoksilla varmistetaan nurmen kasvu erilaisilla pelloilla ja pellon eri osissa. Myös vuosittainen vaihtelu saadaan minimoitua seoksia käyttämällä.

    Seosnurmen koostumusta suunnitellessa on tärkeää miettiä, mikä viherlannoituskasvuston tavoitteena on (runsas typen sidonta, kasvukunnon parantaminen jne.), ja sen perusteella valita eri lajien siemenmäärien suhteet niin, että toivotut ominaisuudet saavutetaan.

    Viherlannoitusseoksen lopulliseen koostumukseen nurmessa vaikuttavat lajien siemenkoko, itävyys ja taimettumiskyky, sopeutuminen kasvualustan olosuhteisiin taimettumisen ja kasvun aikana sekä kilpailukyky seoksen muita kasvilajeja vastaan.

    Monivuotinen viherlannoituskasvusto

    Monivuotiset viherlannoitusnurmet vähentävät tilan töitä ja jakavat niitä tasaisemmin kasvukaudelle vuosittaisen muokkaamisen ja kylvön vaihtuessa hoitoniittoihin. Monivuotisuus on hyväksi erityisesti maan parannuksen ja kestorikkakasvien torjunnan kannalta. Typpihyödyn näkökulmasta paras tulos saadaan lopettamalla kasvusto, kun aletaan lähestyä maksimitasoa (apilanurmilla usein toisena kasvuvuonna). Lisäksi monivuotisissa viherlannoitusnurmissa on tärkeää käyttää talvenkestäviä lajeja.


    Viherlannoitusseosten koeruudut 27.6. Kuva: Mikko Haapala.

    Viherlannoitusseosten testausta osana Maasta markkinoille -hanketta

    Käynnissä olevan kokeen tavoitteena on selvittää sopivin kaksivuotinen viherlannoitusseos luomuviljelyyn. Kokeessa vertaillaan viittä eri siemenseosta, joissa seoksen koostumus ja siemenmäärien suhteet vaihtelevat. Siemenseokset on suunniteltu yhteistyössä Naturcom Oy:n kanssa. Koe tehdään ruutukokeena Rauno Haapalan pelloilla Siikajoen Paavolassa.

    Seoksissa on mukana eri palkokasveja, kuten apiloita, mailasia ja valkomesikkää sekä heinäseosta, joka koostuu timoteista ja ruokonadasta. Esikasvina koeruuduissa on käytetty herne-kauraa. Kevätkyntö ja äestys on tehty keväällä 2016 ja kylvö on suoritettu 3.6. normikylvökoneella piensiemenlaatikon kautta ilman suojaviljaa ja lannoitusta. Välittömästä kylvön jälkeen on tehty jyräys. Apilaseosten kylvömäärä oli 20 kg/ha ja muilla seoksilla 25 kg/ha.

    Tarkoituksena on suorittaa 1–2 niittoa/murskausta ensimmäisen vuoden aikana, ja 2 murskausta toisen vuoden aikana. Viherlannoitusnurmen sato mitataan, ja kuiva-ainenäytteet ja typpianalyysi tehdään ennen murskausta. Lisäksi rikkakasvustoa arvioidaan silmämääräisesti.

    Ennen ensimmäistä puhdistusniittoa, joka on tarkoitus tehdä ensi viikkoon mennessä, rikkakasvusto on ollut niin runsasta, ettei kasvustoa näy kunnolla. Nähtäväksi jää, miten puhdistusniitto vaikuttaa rikan määrään. Koeruudut on tarkoitus kyntää syksyllä 2017 ja keväällä 2018, ja kevätvilja kylvetään 2018. Lopullinen tulos saadaan, kun viljasato mitataan koepuimurilla syksyllä 2018.

    Susanna Räisänen
    Kesätyöntekijä, MMM
    ProAgria Oulu
    susanna.raisanen@proagria.fi

    Uusi kommentti

    Takaisin

    Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
    Nimimerkki*
    Sähköpostiosoite*
    Otsikko
    Viesti*
    Visuaalinen
    varmenne*


    Kirjoita vasemmalla oleva koodi

    Maasta markkinoille -hankkeen blogisarjassa seurataan kuluvan kesän aikana luomutilalla tehtäviä viljelykokeita.

    Yksi hankkeen tavoitteista on selvittää ja kartoittaa demonstraatiokokeiden avulla uusia toimintatapoja muun muassa viherlannoitukseen ja pellon kunnostukseen sekä kartoittaa lajikokeiden avulla luomuviljelyyn sopivia lajikkeita.

    Tähän mennessä on aloitettu kauran lajikekokeita, joista kirjoitettiin edellisessä blogitekstissä. Viherlannoiteseoksia testataan ruutukokeena Rauno Haapalan pelloilla Siikajoen Paavolassa.

    Lisätietoa:

    Olli Valtonen
    puh. 040 735 5519
    olli.valtonen@proagria.fi

    Maasta markkinoille -hankkeen toteuttajat
    ProAgria Oulu,
    Luonnonvarakeskus (Luke)
    Toiminta-alue
    Pohjois-Pohjanmaa
    Toiminta-aika
    1.3.2016–31.12.2018
    Rahoitus
    Euroopan maaseuturahasto,
    Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
    Kustannusarvio
    noin 350 000 euroa,
    yksityisrahan osuus 20 %
    (ProAgria Oulu, yritykset,
    yhteistyökumppanit)