Olli Valtonen
puh. 040 735 5519
olli.valtonen@proagria.fi
Haapalan pelloilla testataan siemenseoksia viherlannoitukseen
Viherlannoitus parantaa pellon kasvukuntoa, lisää ravinteita viljelykiertoon ja estää rikkakasvien kasvua. Yleisesti viherlannoituksen tarkoituksena on lisätä ravinteita viljelykiertoon ja estää rikkakasvien kasvua. Etenkin typen lisääminen palkokasvien avulla seuraavien kasvien käyttöön on tärkeää.
Tämän lisäksi pellon kasvukuntoa parannetaan muun muassa lisäämällä syväjuuristen lajien vedenläpäisykykyä ja kuohkeuttamalla pintamaata matalajuuristen lajien avulla. Viherlannoituksessa maahan muokattava kasvimassa lisää hyödyllisten pieneliöiden toimintaa ja vähitellen myös maan multavuutta. Lisäksi kasvitautien eteneminen voidaan pysäyttää, kun viljelykierrosta poikkeavat lajit estävät tautien lisääntymisen.
Viherlannoitusseoksilla voi lajikkeita yhdistelemällä saavuttaa lannoituksen tavoitteet
Hyvä viherlannoitusnurmi yllä mainituilla ominaisuuksilla voidaan saada aikaan yhdistelemällä eri lajikkeita viherlannoitusseoksiin. Seoksilla varmistetaan nurmen kasvu erilaisilla pelloilla ja pellon eri osissa. Myös vuosittainen vaihtelu saadaan minimoitua seoksia käyttämällä.
Seosnurmen koostumusta suunnitellessa on tärkeää miettiä, mikä viherlannoituskasvuston tavoitteena on (runsas typen sidonta, kasvukunnon parantaminen jne.), ja sen perusteella valita eri lajien siemenmäärien suhteet niin, että toivotut ominaisuudet saavutetaan.
Viherlannoitusseoksen lopulliseen koostumukseen nurmessa vaikuttavat lajien siemenkoko, itävyys ja taimettumiskyky, sopeutuminen kasvualustan olosuhteisiin taimettumisen ja kasvun aikana sekä kilpailukyky seoksen muita kasvilajeja vastaan.
Monivuotinen viherlannoituskasvusto
Monivuotiset viherlannoitusnurmet vähentävät tilan töitä ja jakavat niitä tasaisemmin kasvukaudelle vuosittaisen muokkaamisen ja kylvön vaihtuessa hoitoniittoihin. Monivuotisuus on hyväksi erityisesti maan parannuksen ja kestorikkakasvien torjunnan kannalta. Typpihyödyn näkökulmasta paras tulos saadaan lopettamalla kasvusto, kun aletaan lähestyä maksimitasoa (apilanurmilla usein toisena kasvuvuonna). Lisäksi monivuotisissa viherlannoitusnurmissa on tärkeää käyttää talvenkestäviä lajeja.
Viherlannoitusseosten koeruudut 27.6. Kuva: Mikko Haapala.
Viherlannoitusseosten testausta osana Maasta markkinoille -hanketta
Käynnissä olevan kokeen tavoitteena on selvittää sopivin kaksivuotinen viherlannoitusseos luomuviljelyyn. Kokeessa vertaillaan viittä eri siemenseosta, joissa seoksen koostumus ja siemenmäärien suhteet vaihtelevat. Siemenseokset on suunniteltu yhteistyössä Naturcom Oy:n kanssa. Koe tehdään ruutukokeena Rauno Haapalan pelloilla Siikajoen Paavolassa.
Seoksissa on mukana eri palkokasveja, kuten apiloita, mailasia ja valkomesikkää sekä heinäseosta, joka koostuu timoteista ja ruokonadasta. Esikasvina koeruuduissa on käytetty herne-kauraa. Kevätkyntö ja äestys on tehty keväällä 2016 ja kylvö on suoritettu 3.6. normikylvökoneella piensiemenlaatikon kautta ilman suojaviljaa ja lannoitusta. Välittömästä kylvön jälkeen on tehty jyräys. Apilaseosten kylvömäärä oli 20 kg/ha ja muilla seoksilla 25 kg/ha.
Tarkoituksena on suorittaa 1–2 niittoa/murskausta ensimmäisen vuoden aikana, ja 2 murskausta toisen vuoden aikana. Viherlannoitusnurmen sato mitataan, ja kuiva-ainenäytteet ja typpianalyysi tehdään ennen murskausta. Lisäksi rikkakasvustoa arvioidaan silmämääräisesti.
Ennen ensimmäistä puhdistusniittoa, joka on tarkoitus tehdä ensi viikkoon mennessä, rikkakasvusto on ollut niin runsasta, ettei kasvustoa näy kunnolla. Nähtäväksi jää, miten puhdistusniitto vaikuttaa rikan määrään. Koeruudut on tarkoitus kyntää syksyllä 2017 ja keväällä 2018, ja kevätvilja kylvetään 2018. Lopullinen tulos saadaan, kun viljasato mitataan koepuimurilla syksyllä 2018.
Susanna Räisänen
Kesätyöntekijä, MMM
ProAgria Oulu
susanna.raisanen@proagria.fi