Ritva Nilivaara-Koskela, Suomen ympäristökeskus: Vesiruton poiston mahdollisuuksia tutkitaan Vuotungilla
Elokuun puolivälissä Isoniemeen Vuotunkijärven rannalle alkoi kerääntyä jos jonkinlaista välinettä: niittokoneita, veneitä, karhotin, paalain, droneja, kahviteltta, raivausnuotta, nuottakelut ja paljon muuta. Kyseessä oli Elodea II -hankkeen yhdessä paikallisten maatalousyrittäjien, Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja kuusamolaisen kalastusyrittäjän NetVeken kanssa toteuttama haitallisen vieraslajin, kanadanvesiruton, poisto-operaatio.
Kuva: Ritva Nilivaara-Koskela
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin Suomessa ja voi muodostaa koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Vesiruttoa esiintyy useissa järvissä Koillismaalla, ja etenkin Vuotunkijärven matalaa pohjoisosaa massakasvusto on vaivannut jo vuosia.
Massakasvustoina vesirutto aiheuttaa vakavia haittoja järvien ekologialle ja käytölle. Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua. Kuollut kasvimassa kuluttaa hajotessaan runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä. Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa.
Keskeinen toimija Vuotungin vesirutonpoistourakassa oli Netveken yrittäjä Veikko Nevala, joka suunnitteli ja rakensi Vuotungille soveltuvan raivausnuotan, jolla vesiruttokasvusto vedettiin rantaan. Vedestä poistettua ruttoa silputtiin ja levitettiin pellolle hyödyntäen paikallisten maatalousyrittäjien kalustoa. Biomassan biokaasupotentiaali ja koostumus selvitetään laboratoriotutkimuksilla.
Vesiruttoa myös levitettiin pelloille erilaisiksi koealoiksi, joiden avulla tutkitaan biomassan soveltuvuutta maanparannus- ja lannoitekäyttöön. Paikalliset olivat innolla mukana vesiruton poistossa. Ensi vuonna sitä poistetaan uudelleen samasta järvestä ja kaluston kehittämiseksi saatiin jo useita ideoita.
Kuva: Joonas Kahiluoto
Hyötyä ja virkistystä
Elodea II -hanke selvittää laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehittää poiston suunnittelumenetelmiä mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Tavoitteena on tukea vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamista sekä niiden hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen menestymisedellytyksiä.
Aktiivisesti toimiva Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunta on toteuttanut kunnostustoimia Vuotungille VYYHTI II -hankkeessa, ja sitä kautta järvi valikoitui myös Elodea II -hankkeen koekohteeksi. Kolmipäiväisen urakan aikana vesiruttoa saatiin poistettua Vuotungista kahdeksasta yhdeksään tonnia.
Aktiivisten paikallistoimijoiden, kyläläisten ja kuusamolaisten maatalousyrittäjien yhteistyöllä paikalle saatiin tarvittavaa erikoisvälineistöä, jotta hankkeen tutkimustoimenpiteet saatiin toteutettua. Talkoiden aikana saimme myös nauttia Vuotungin maamiesseuran talkooväelle järjestämästä lämpimästä lounasruokailusta kylätalolla.
Elodea II -hankkeen toteuttavat Suomen Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Koneyrittäjienliitto, Marjatta ja Eino Kollin säätiö ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Teksti:
Ritva Nilivaara-Koskela
Tutkija
Suomen ympäristökeskus/Vesikeskus
ritva.nilivaara-koskela@ymparisto.fi
Ritva Nilivaara-Koskela tutkii työssään muun muassa maatalous- ja kaivosvaikutteisten vesien käsittelyä ja vesistöjen kunnostusta.
