Vasikka tarvitsee vettä

Karjan tuotanto on niin hyvä kuin se taso, jolla huolehditaan karjan tulevaisuudesta sen ensi hetkillä.

Vasikat ovat tällä hetkellä kansainvälisesti nykyaikaisen maidontuotannon päähuomion kohde. Se joka panostaa vasikoihin tänään, mitä todennäköisimmin on kahden vuoden kuluttua karjansa kanssa erilaisen kivijalan päällä kuin se, joka jättää tämän tekemättä.

Näin eläinaineksen jalostukseen sijoitettu pääoma voi saavuttaa täyden kasvupotentiaalinsa ja tuottaa tehokkaasti maitoa ensimmäisistä lypsyistä alkaen.

Ravintoainesisältö ratkaisee

Maitojuomassa ratkaisee ravintoainesisältö, ei litramäärä. Tilanne on sama, juotetaanko vasikoille tilalla tuotettua täysmaitoa vai jauheesta tehtyä maitojuomaa. Myös vasikan ruokinnassa varsinaiset ravintoaineet sijaitsevat kuiva-aineessa, eivät vedessä.

Hyvä ja tavoiteltava maidon kuiva-ainepitoisuus on 15 prosenttia, jolloin maitojuomaa ei tarvita saman ravintoainemäärän saavuttamiseksi litroina niin paljoa kuin laihempaa. Tällöin vasikan juoksutusmaha ei täyty pelkästään maitojuomasta, vaan tilaa jää muillekin rehuille sekä veden juonnille. Asiasta kertoo Vasikan juoman kuiva-ainepitoisuudella on väliä -blogi.

Vasikan juoman valmistukseen kuuluu jauhemäärän punnitseminen. Tilavuusmitan kanssa tulee helposti mittavirhe varsinkin eri juomantekijöiden kesken.

Juoman kuiva-ainepitoisuuden voi mitata Brix-mittarilla, jolla tarkistetaan myös ternimaidon vasta-ainepitoisuus. Ensimmäisen juoton hyvä lukema on 25, seuraavien juottojen 15. Myös jauheautomaattien tilanne kannattaa tarkistaa mittaamalla juoman vahvuus.

Kontrolloidusti vahvempaa maitoa saavat vasikat juovat runsaammin vettä. Kuukauden ikäisen vasikan veden juontia seurataan ja määrän tulee olla 5–8 litraa vuorokaudessa.

Pelkkä maitojuoma ei riitä

Vesi tehostaa rehun muuntamista ravintoaineiksi. Kun vasikka saa tehokkaammin ravintoaineita, päiväkasvu paranee. Hyvin vettä ja väkirehua syövän vasikan pötsi kehittyy oikein, joten vasikka selviää helpoiten myös maitojuomalta vieroituksesta.

Vesi annetaan avoastiasta, josta se juotuna menee pötsiin. Pötsiin pitää saada vettä, jotta vasikka alkaa syödä myös kuivaa rehua. Ja päinvastoin. Tutista annettu vesi menee juoksutusmahaan.

Parhaiten yksittäiskarsinassa oleva pieni vasikka saa vettä pienestä sangosta tai kulhosta. Väriltään vaalea ja syvyydeltään matala astia on parempi kuin syvä musta sanko, joka juontivaiheessa peittää vasikan näkökentän. Vesi vaihdetaan kahdesti päivässä, jolloin puhtauden lisäksi pystytään kontrolloimaan veden menekki.

Vasikat eivät saa tarpeeksi nestettä, jos niiden vesi tulee ainoastaan maitojuoman mukana. Pienikin kuivuminen alentaa rehun syöntiä ja siten myös päiväkasvua. Kun vasikat syövät niille tarkoitettua väkirehua, veden tarve kasvaa.

Alle kaksiviikkoinen vasikka juo vielä hyvin vähän vettä, mutta tarvitsee siihen mahdollisuuden, jotta taito opitaan. Iän myötä veden tarve kasvaa. Samoin lämpötilan kasvaessa tarvitaan vettä myös lämpöstressin hallintaan.

Turvaa vesi myös vieroituksen jälkeen

Vesi on välttämättömin ja edullisin karjan ruokinnan ainesosa. 180 kiloa painava vasikka tarvitsee 10–30 litraa vettä päivässä riippuen ympäristötekijöistä kuten lämpötilasta, ilman kosteudesta ja rehustuksen kuiva-ainepitoisuudesta. Saavuttaakseen maksimipäiväkasvun vasikka tarvitsee esteettömän pääsyn puhtaaseen veteen.

Varsinkin paljon eläimiä sisältävässä ryhmäkarsinassa on hyvä tarkistaa alla olevan taulukon mukainen toteutuminen. Hyvän alun elämäänsä saaneet holstein-hiehot ovat poikimaiän lähestyessä jo yli 600 kilon elopainossa. Se antaa hyvin kapasiteettia runsaaseen kuiva-ainesyöntiin ja korkeisiin maitotuotoksiin.

Lähde: Cattle Housing Design - Danish Recommendations 2012