Turvemaiden viljely – pitääkö olla huolissaan?
Viljeltyjä turvemaita on Pohjois-Pohjanmaalla eniten koko Suomessa. Alueen viljelijöiden kannattaakin seurata ja vaikuttaa siihen, mihin suuntaan turvemaiden käyttöä koskevia päätöksiä viedään.
Turvemaista keskustellaan ja kirjoitetaan lähes päivittäin eri yhteyksissä. Niitä sivutaan, kun valmistellaan uuden ohjelmakauden maatalouden tukirahoituspakettia.
Syy miksi turvemaat ovat olleet otsikoissa jo tovin, löytyy niiden sisältämästä orgaanisesta aineesta, joka on suurimmaksi osaksi hiiltä. Viljelykäytössä turvemaa ojitetaan, sitä muokataan ja lannoitetaan, jolloin orgaanisen aineen hajoaminen kiihtyy ja hiiltä alkaa vapautua enemmän.
MTK:n Liisa Pietola totesi osuvasti Nurmiseminaarissa Kalajoella 10.1.2019, että hiili on meille elinehto. Ongelma siitä tulee vasta, kun se on väärässä paikassa ja sitä on liikaa. Kasvit saavat ilmakehän hiilidioksidista yhteyttämiseen tarvitsemansa hiilen. Ylimääräinen hiili kasvattaa ilmakehän hiilidioksidimäärää, joka vaikeuttaa lämpösäteilyn poistumista ilmakehästä, jolloin ilmasto lämpenee.
Kuva: Tauno Paakkari
Kolmannes peltoalasta viljeltyjä turvemaita
Pohjois-Pohjanmaalla yli 30 prosenttia viljellystä peltoalasta viljeltyjä turvemaita eli eniten koko Suomessa. Alaan on laskettu sekä ohut- että paksuturpeiset maat, joiden turvekerroksen paksuus on yli 60 senttiä.
Siinä on jo monen hehtaarin edestä syitä, miksi viljelijöiden kannattaa tarkkaan seurata ja vaikuttaa siihen, mihin suuntaan turvemaiden käyttöä koskevia päätöksiä viedään.
Huolta kannetaan myös peltomaiden orgaanisen aineksen vähentymisestä, mikä heijastuu peltojen ravinne- ja vesitalouden heikentymiseen ja lopulta satotasojen laskuun. Turve- ja multamailla orgaanista ainetta on vielä riittävästi.
Viljelykeinojen ideointia työpajoissa
ProAgria Oulu on mukana Luonnonvarakeskuksen hankkeessa, joka kantaa nimeä Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Hanketta on käynnistelty vuoden alusta, mutta varsinainen toiminta aloitetaan rahoituspäätöksen saannin jälkeen.
ProAgrian rooli hankkeessa on aktivoida viljelijöitä ideoimaan ja kehittämään turvemaiden viljelyssä ilmasto- ja ympäristöystävällisiä keinoja.
Yksi tapa päästä mukaan keskusteluun on osallistua hankkeen järjestämiin työpajoihin, joiden ajankohdista ilmoitamme myöhemmin keväällä. On tärkeää, että saamme mahdollisimman kattavasti viljelijänäkökulmaa mukaan.
Vastauksena otsikon kysymykseen sanoisin, että ei pidä olla huolissaan vaan hereillä ja valppaana.
