Satokausikasviksia kattilaan ja hävikki minimiin
Maa- ja kotitalousnaiset ovat kehittäneet päiväkoti-ikäisille Kasvisaarteen arvoituksen, jossa sukelletaan kasvisten maailmaan salapoliiseina. Apunaan lapset käyttävät omia aistejaan: leikissä tuoksutellaan, maistellaan, tunnustellaan, tutkitaan suurennuslasilla ja jopa kuunnellaan, mistä kasviksista voisi olla kyse. Eri tapahtumissa ovat Kasvisaarteen arvoitusta heittäytyneet selvittämään niin lapset kuin aikuisetkin!
Maistamaan kävijät ovat päässeet muun muassa kyssäkaalta. Ilahduttavaa on ollut kuulla, kuinka makoisalta se maistuikaan – etenkin heidän mielestä, joille se ei ollut omasta arjesta niin tuttu kasvis. Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry
Sokkona maistellessa, allergiat tietenkin huomioiden, on mieli kenties helpommin avoin ja tyhjä ennakkoluuloista, ja kasvis saa vapaasti valloittaa makunystyrät.
Kaikista kasviksista ei tosin tietenkään voi pitää, eikä tarvitsekaan. Ehkä silti jollakin kauppareissulla ostoskärryyn poimitaan myös kyssäkaalta tai muita uusia ja uusvanhoja tuttavuuksia.
Kaupoista löytyy tänä päivänä monenmoista upeaa ja värikästä tuontihedelmää ja kasvista, mutta myös kotimaisten kasvisten arvostus on paikallaan. Esimerkiksi lanttua, eli “pohjolan appelsiinia”, jossa on paljon C-vitamiinia, syömme vuodessa keskimäärin vain noin reilun kilon verran per henkilö.
Kasvisten suosiminen satokausiaikaan, jolloin ne ovat yleensä myös maistuvimpia ja edullisempia, on ekoteko. Kuva: Mervi Tiermas
Kolmasosa suomalaisten ympäristövaikutuksista tuleekin ruoasta ja ruoantuotannosta. Esimerkiksi lisäämällä kasvisten osuutta omassa ruokavaliossa voi itse kukin pienentää ekologista jalanjälkeään.
Kaikkien ei tarvitse välttämättä ryhtyä oikopäätä kasvissyöjiksi, ja lihaa ostaessakin voi löytyä mahdollisuus tukea lähialueen yrittäjää. Ostamalla kotimaista, tai edelleen jopa lähiruokaa, tukee paikallista tuotantoa ja yrittäjyyttä, mikä taas antaa puhtia sen alueen elinvoimaisuuteen.
Yksi turhimmista ympäristövaikutuksista aiheutuu kotona syömättä jääneestä ruoasta – ruokahävikistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa hävikkiä syntyy 23 kiloa vuodessa per nenä, vaikka määrät vaihtelevatkin kotitalouksien välillä. Oulussa biojätteet hyödynnetään biokaasulaitoksessa Ruskossa, jossa tuotetaan lannoitetta ja energiaa jätekeskuksen omaan toimintaan ja kaasukäyttöisten autojen polttoaineeksi.
Aivan kaikki kotitaloukset eivät kuitenkaan ole aktiivisia kierrättäjiä, vaan biojäte saattaa mennä samaan astiaan muiden jätteiden kanssa. Parasta siis olisi, jos ruoka hyödynnetään siihen tarkoitukseen, mihin se on kasvatettu ja valmistettu: syömiseen.
Minimoi hävikki ja säästä
Suunnittelemalla ostoslistaa ennen kauppareissua ja soveltamalla jääkaapin sisältöä ja jämätarvikkeita kokatessa voi vähentää ruokahävikkiä kotona. Nappaapa joku myös jääkaapista kuvan sisältöineen, josta tarkistaa kaupassa. Muistetaan myös, ettei parasta ennen päivämäärän ylittyminen tarkoita aina tuotteen välitöntä pilaantumista, vaan tarkistetaan käyttökelpoisuus silmämääräisesti sekä haistaen ja maistaen.
Hävikkiä minimoimalla säästää rahaa, sillä onhan hassua heittää hukkaan ruokaa, josta on jo maksanut.
Maa- ja kotitalousnaiset edistävät omalla toiminnallaan luonnonvarojen kestävää käyttöä: huomiota kiinnitetään muun muassa ruoan terveellisyyteen, kotimaisuuteen ja satokauteen sekä perinteisiin. Esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaisten järjestämillä kekrikursseilla valmistetaan suomalaisia perinneruokia kuten uutis- tai talkkunapuuroa, hernetuuvinkia, alatoopia, makkaraa, ja erilaisia leipiä.
Ovatko nimet tuttuja sinun korvaasi vai olisiko opastus perinneruokien maailmaan paikallaan? Perinteethän pohjaavat paikallisiin vahvuuksiin ja ominaisuuksiin. Niiden vaaliminen ja säilyttäminen ovat osa sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.
Tässä vielä loka–marraskuun nopeat tärpit tämän hetken satokauden kasviksiin: omena, kyssäkaali, myskikurpitsa, päärynä, keltajuuri, nauris ja ulkomaisista muun muassa mango, klementiini ja hokkaido-kurpitsa.
Kuten Kasvisaarteen arvoituksessakin kannustetaan, ruokarohkeaa syksyä!
Mervi Tiermas
harjoittelija
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset