Jarno Turunen, Jukka Aroviita: Rantametsät parantavat maatalousalueiden jokien tilaa

Virtavedet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa rantavyöhykkeen kanssa. Rannalla kasvava metsä varjostaa uomaa ja pitää veden viileämpänä. Puista tippuvat lehdet ja maahyönteiset taas ovat tärkeä ravinnonlähde pohjaeläimille ja kaloille. Lisäksi rantametsästä uomaan kaatuvat puut lisäävät elinympäristön vaihtelua ja laatua pohjaeläimille ja kaloille kuten taimenelle.

Uudet tutkimustulokset Pohjanmaan jokivesistä (Turunen ym. 2019) osoittavat, että rantametsät voivat parantaa maatalousalueiden virtavesien tilaa.

Maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten seurantahankkeessa (MaaMet) tarkasteltiin jokivarren maankäytön merkitystä maatalousalueiden jokien ekologiseen tilaan. Tutkimuskohteena vuosina 2016–17 oli 18 keskisuurta jokea ja vuonna 2018 11 puroa.

Kaikki kohteet sijaitsevat Pohjanmaan maakunnissa. Jokaisesta uomasta kohteena oli peltojen keskellä virtaava koskijakso ja sen lähellä sijaitseva metsäinen koskijakso, joita verrattiin keskenään. Vertailtaviin jaksoihin kohdistuva maatalouden kuormitus oli täysin samanlainen.

Pohjanmaalla verrattiin keskenään peltojen keskellä virtaavaa koskijaksoa (vasemmalla) ja sen lähellä sijaitsevaa metsäistä koskijaksoa (oikealla). Kuvat: Maria Rajakallio

Rantametsät suojaavat
puroja lämpenemiseltä

Kuuman kesän 2018 lämpötilaseuranta osoitti, että rantavyöhykkeen maankäyttö vaikutti voimakkaasti purovesien lämpötiloihin. Metsäisillä jakosoilla maksimilämpötilat olivat keskimäärin 2,5 astetta alhaisempia kuin peltojen ympäröimillä jaksoilla.

Positiivinen vaikutus
kalastoon ja pohjaeläimiin

Rantametsä vaikutti positiivisesti maatalousjokien uoman eliöstöön. Purojen kalasto koostui ahvenista, hauista, kivennuoliaisista, kivisimpuista ja mateista. Kalaston kokonaistiheys oli metsäisillä koskialueilla suurempi kuin peltojen ympäröimillä alueilla.

Rantametsä muutti purojen ja jokien vesikasvillisuutta luonnonmukaisemmaksi. Metsäisillä koskialueilla vesisammalet ja lehtikariketta ravintonaan käyttävät pohjaeläimet olivat selvästi runsaampia kuin peltojen ympäröimillä koskijaksoilla.

Rannan metsäisyyden vaikutus kuvastui lajiston koostumuksessa: mitä suurempi ero jokivarren metsäisyydessä oli eri kohdissa uomaa, sitä enemmän myös niiden lajisto poikkesi toisistaan.

Rantametsällä on positiivinen vaikutus maatalousalueiden jokien pohjaeläimistöön. Esimerkiksi puroriippasirvikäs (Silo pallipes) vasemmalla on herkkä elinympäristön muutoksille, kuten rehevöitymiselle. Metsäisen ja peltojen keskellä virtaavan kosken lajikoostumus erosi sitä enemmän mitä enemmän metsäisyydessä oli eroa (oikealla). Yhteisösetäisyys kuvaa lajikoostumuksen eroa. Kuva: Janne Markkula.

Puustoinen suojavyöhyke
hyväksi vesistölle

Tutkimuskohteena olleiden jokien ja purojen ekologista tilaa määrittivät eniten valuma-alueelta tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus. Rantametsällä oli kuitenkin ekologiseen tilaan selvä positiivinen vaikutus. Se voi parantaa vesistön ekologista tilaa maatalouden voimakkaastikin kuormittamissa virtavesissä.

Maatalouden suojavyöhykkeet ovat usein pelkästään heinä- nurmi- ja niittykasvien peittämiä vyöhykkeitä joita hoidetaan niittämällä. Puustoisilla suojavyöhykkeillä voitaisiin edistää jokien hyvän ekologisen tilan saavuttamista.

Kirjoittajat:

Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus
Hänen erikoisosaamistaan on vesieliöiden biologia, virtavesikunnostusten vaikutukset ja maankäytön vesistövaikutukset.

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus
Hänen erikoisosaamistaan on vesien tilan arviointi.

Uusi kommentti

Takaisin

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
Nimimerkki*
Sähköpostiosoite*
Otsikko
Viesti*
Visuaalinen varmenne*	Kirjoita vasemmalla oleva koodi