• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Maa- ja kotitalousnaiset » Puutarha toipumisen lähteenä
  • 01.10.2022

    Puutarha toipumisen lähteenä

    Pohjoisen luonnon, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kuntoutumisen merkitys mielenterveyskuntoutuksessa yhdistyvät Henki ja elämä -hankkeen toiminnassa. Tärkeitä asioita ovat myös paikan hengen, kulttuuriympäristöjen ja taiteen kokeminen.

    Henki ja elämä -hanke järjesti päättyneenä kesänä puutarhapalstatoimintaa kuntoutujille Oulun Hietasaaressa. Olen ollut siinä mukana: kutsunut ryhmäläisiä ja laittanut viestiä, että voitaisiin tavata palstalla. Ystävyyssuhteita on solmittu ja kaverihenki on ollut hyvä. Puuhatessa palstalla muiden kanssa moni muu asia unohtuu ja keskittyminen kohdistuu vain puutarhan hoitoon.

    Nyt satokauden päättyessä on ollut hienoa huomata, että onhan jotain tuomisiakin palstalta kotiin. Tähän vuodenaikaan kuuluu jo laittaa puutarhaa talven lepokauteen. Samalla syksy tuo luopumisen tunnetta kesän mentyä muutenkin ohi.

    Innostusta ja osallisuuden kokemuksia

    Palstaviljelyssä oli perunalajikkeina Timo ja Mozart. Pörriäispelto tuotti kukkaloistoa ja myös pölyttäjät viihtyivät sen kukissa. Maaperä ei ihan ollut paras mahdollinen ja sitä olisi pitänyt lannoittaa enemmän. Porkkana ehti kasvaa melkoisen isoksi ja säkkiviljelmällä kesäkurpitsa tuotti hyvin satoa. Myös yrttejä viljeltiin. Palstaviljelijät olivat monta kokemusta rikkaampia.

    Kesä oli vaihteleva: välillä oli koviakin sateita ja välillä pitkiä poutajaksoja. Alkuun kuitenkin päästiin ja innostusta riitti. WhatsApp-ryhmässä on ollut monenlaisia keskusteluja ja kokemuksia puutarhakasvien kasvattamisesta ja palstalla käynneistä. Osallisuuden kokemus on näkynyt innostumisena ja uusina ideoina. Toista on pönkätty ja autettu, kun on ollut hankalampi tilanne.

    Palstatoiminta pitää yllä myös kuntoutumista ja oman terveyden tilan säilymistä toimintakykyisenä. Yksi kuntoutuja sai opiskelupaikan ja lähti pohjoiseen ennen kuin sadonkorjuu alkoi.

    Kuntoutujilla oli myös omaa etukäteistietämystä puutarhan hoidosta. Asioita ja neuvoja vaihdettiin ahkerasti. Niin paljon puutarhan pito ja palstaviljely on alkanut kiinnostaa ryhmäläisiä, että halu jatkaa toimintaa ensi kesänä on melkein päätetty.

    Terapeuttista ja sosiaalista toimintaa

    Terapeuttinen puutarhatoiminta on ammattilaisen ohjaamaa asiakaskeskeistä toimintaa, jossa käytetään puutarha-aktiviteetteja kuntoutumistavoitteiden saavuttamiseksi. Terapeuttisella puutarhanhoidolla on Suomessakin pitkät perinteet esimerkiksi psykiatrisessa hoidossa.

    Tutkimustietoa toiminnan puutarhan psyykkisistä vaikutuksista on kertynyt jo paljon. Vuonna 2005 Loughboroughin yliopisto Englannissa teki laajan yhteenvedon puutarhaterapian vaikuttavuudesta. Puutarha-aktiviteettien todettiin parantavan osallistujien sosiaalisia suhteita, itsetuntoa ja kuntoutumista itsenäisempään elämään. Puutarhaprojektit tarjosivat mahdollisuuksia myös itsereflektioon, rentoutumiseen ja normaaliin työntekoon. Vaikutukset fyysiseen ja henkiseen terveyteen, elämänlaatuun ja hyvinvointiin olivat selkeästi myönteiset.

    Sosiaalisessa puutarhatoiminnassa tarkoitus on ylläpitää ihmisen sosiaalista, kognitiivista, fysiologista ja psyykkistä kykyä sekä vahvistaa yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaaliseen puutarhatoimintaan voi sisältyä myös kuntouttavaa työtä, työvalmennusta ja ammatillisten tutkintojen suorittamista.

    Maa- ja puutarhatalouden monipuoliset näkymät

    Maa- ja puutarhatalous tarjoavat ratkaisuja niin uudistumiseen, hyvinvointiin kuin ympäristö- ja ilmastokysymyksiinkin. Tavoitteena on, että maaseudulla on hyvät edellytykset monenlaiselle yritystoiminnalle ja eri-ikäisten ihmisten asumiselle.

    Maaseudulla ja puutarhataloudessa suuria trendejä ovat ympäristö, ilmasto, kilpailukyky ja niihin liittyvät innovaatiot. Maaseudun elinkeinojen kirjo kasvaa edelleen jatkuvasti. Moni onkin valmis sijoittumaan yrityksen kanssa maaseudulle, sillä harvempi työ on kiinnittynyt vain tiettyyn paikkaan. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat siksi tärkeitä maaseudun ja puutarhataloudenkin kehityksen edellytyksiä.

    Maa- ja puutarhatalous vaikuttavat merkittävästi myös maaseutumaisemaan.

    Pohjoinen tuotanto jatkuu vahvana

    Maa- ja puutarhatalous kohtaa merkittäviä muutoksia ilmastonmuutoksen edetessä. Suomelle muuttuva ilmasto voi olla myös mahdollisuus: ilmaston lämmetessä kasvukausi pitenee ja lämpösumma kasvaa. Nämä seikat oikein hyödynnettynä voivat parantaa tuotantokykyä.

    Erityistä haastetta kasvintuotannolle tuovat ääri-ilmiöiden, kuten helteiden, kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien, yleistyminen. Leutoneva talvi, joka lisää sateita, voi myös tuoda ongelmia peltojen rakenteelle ja kasvukunnolle, jos orgaanisen aineen hajoaminen, eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen pääsevät hallitsemattomasti lisääntymään

    Päinvastoin kuin monilla muilla maailman tuotantoalueilla, Suomessa ilmastonmuutos mahdollisesti parantaa maatalouden ja puutarhatalouden kilpailukykyä. Siksi on ennakoitu, että tuotannon painopiste Euroopassa siirtyy tulevaisuudessa koilliseen eli lähemmäksi Suomen rajaa.

    Teksti:
    Annamari Sopanen

    Uusi kommentti

    Takaisin

    Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
    Nimimerkki*
    Sähköpostiosoite*
    Otsikko
    Viesti*
    Visuaalinen
    varmenne*


    Kirjoita vasemmalla oleva koodi