• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Pellon pientareelta » Maissista tulevaisuuden rehukasvi
  • 03.02.2018

    Maissista tulevaisuuden rehukasvi

    Maissi mielletään lauhkean kasvuvyöhykkeen rehu- ja viljakasviksi, eikä Suomen pakkasta, lunta ja jäätä oikein osaa yhdistää sen viljelyyn. Kuitenkin useat suomalaiset maatilat kylvävät keväisin maissia tarkoituksenaan saada säilörehua lypsylehmille. Viime vuonna pohjoisimmat rehumaissipellot kasvoivat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla.


    Maissin korjuuta MTY Ilolan tilalla syksyllä 2016.

    MTY Ilolan tilalla Reisjärvellä on jo kahtena kesänä kokeiltu maissisäilörehun kasvatusta. Kokemukset ovat olleet erinomaisia. Vuoden 2017 käytännössä katastrofaalisen kesän syksyllä Ilolan tilalla korjattu maissisäilörehusato oli keskimäärin 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta.

    Isäntäväki kommentoikin, että jos maissista korjataan tällaisena kesänä hyvä sato, miksei sitä kannata viljellä tulevinakin kesinä.


    Ilolan maissikasvusto syksyllä 2017.

    Maissi on ennakkoluuloista huolimatta yllättävän hyvä rehukasvi. Se ei missään nimessä syrjäytä Suomen pohjoisessa oloissa erinomaisesti kasvavaa nurmea, eikä se ole edes toivottavaa.

    Ilmastosta hiiltä sitova nurmi sekä siitä korjattava ja ruokinnassa käytetty säilörehu on suomalaisten nautakarjatuotteiden kilpailu- ja vientivaltti. Maissi voi olla etupäässä nurmisäilörehuappeen yksi komponentti.

    Jos maissi saadaan korjattua tähkävaiheessa, viljan määrää voi vähentää appeessa. Kuitupitoisena ja paljon sokeria sisältävänä kasvina se on hyvä naudan energiarehu, joka parantaa syöntikykyä. Esimerkiksi syksyllä korjattavan matalakuituisen nurmisäilörehun täydentäjäksi maissi sopii erinomaisesti. Maissisäilörehun valkuaismäärä on matala, joten maissi ei voi korvata appeessa käytettävää hyvää nurmisäilörehua.

    Lypsykarjan päivämaitomäärät ovat nousseet poikkeuksetta, kun appeeseen on lisätty maissirehua. Myös robottinavettojen eläinliikenne on pysynyt hyvänä maissisäilörehun syötön aikana.

    Vaatelias viljelykasvi

    Viljelykasvina maissi on vaatelias. Maissia kasvattaneiden tilojen mielestä sitä ei kannata kokeilla, jos ei ole valmis panostamaan siihen täysillä. Maissi on arvokas kasvi perustamisvaiheessa, mutta rehukustannus laskee kuitenkin yhden korjuun ja korkean satomäärän ansiosta (kokonaisviljelykustannukset noin 1 250 euroa hehtaarilta, mukana korjuukustannus).

    Pohjoisessa oloissa maissi kannattaa kylvää vettä läpäisevään maahan, jonka vesitalous ja ojitus on hyvässä kunnossa. Kevätkyntöä kannattaa suosia, koska maa lämpiää ja kuivuu näin nopeammin. Peruslannoitukseen tilat ovat käyttäneet ympäristöehtojen maksimien mukaisia lannoitemääriä, naudan lietettä tai kuivalantaa.

    Starttilannoituksena kannattaa käyttää nopeasti liukenevaa fosforia ja typpeä, josta on hyötyä kasvin alkukehitykselle ja juuristolle. Kalin tarve on suuri korkean varsiston vuoksi. Suomessa käytettävät ympäristöehdot rajoittavat fosforin ja typen osalta riittävää maissisäilörehun lannoittamista. Peltolohkon happamuusluokka kannattaa olla vähintään hyvä.


    Kylvetty maissipelto ja biohajoava kalvo.

    Maissi kylvetään maahan Samco-tekniikalla. Kylvön yhteydessä maahan levitetään biohajoava kalvo, joka suojaa kasvia alkukesän koleudelta. Kalvo ”lahoaa” kasvukauden aikana ja syksyllä sitä ei ole enää näkyvissä. Kasvinsuojeluaine levitetään kylvön yhteydessä kalvon alle.

    Kylvömuokkaus tehdään 10–15 sentin syvyyteen. Myös ajokertoja kannattaa olla normaalia enemmän, että maasta saadaan kuohkeaa. Kiviä tai juurakkoja ei saa olla, koska ne repivät ohuen suojakalvon herkästi tuulen armoille.

    Maissin esikasviksi sopivat parhaiten viljat, koska niillä peltolohkoilla kasvinsuojelu on aloitettu jo edellisenä kesänä ja kylvömuokkaus on helpompaa.

    • kylvö lämpimään maahan mahdollisimman pian keväällä (+5–8 astetta)
    • kylvösyvyys 3–5 cm
    • riviväli 70–75 cm
    • taimiväli 15 cm
    • kylvömäärä 75 000 – 105 000 siementä / hehtaari
    • varottava liian tiheää kylvöä


    Maissi on ison juuripaakun ansiosta hyvä kasvi maan rakenteelle.

    Maissi korjataan syksyllä viimeistään ”kunnon” pakkasten jälkeen, noin kahden viikon kuluessa. Korjuukalustoksi käy suoraniittopäällä oleva ajosilppuri tai pelkkä silppuri. Suomessa on myös urakoitsijoita, joilla on maissiniittopäällä olevia ajosilppureita. Noukinvaunu tai paalaaja soveltuu huonosti maissin korjuuseen, koska maissikasvusto ei nouse noukkijan mukana koneelle.

    Rehumassa tiivistetään säilörehun tavoin, mieluiten laakasiiloon. Tiivistäminen on hyvä tehdä painavalla koneella, mutta kertoja on oltava vähemmän kun nurmen tiivistämisessä.

    Säilönnässä kannattaa käyttää muurahais- ja propionihappoa sisältäviä aineita. Syksyllä korjattavassa maississa kuiva-aine on usein matala, jolloin rehun happamuus pitää saada alas ja estää virhekäymisen riski. Propionihappo estää tehokkaasti homeiden ja hiivojen muodostumisen. Näin arvokkaat ravintoaineet saadaan säilöttyä syöttövaiheeseen.

    Kirjoittaja:

    Jari VierimaaLue lisää

    Uusi kommentti

    Takaisin

    Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
    Nimimerkki*
    Sähköpostiosoite*
    Otsikko
    Viesti*
    Visuaalinen
    varmenne*


    Kirjoita vasemmalla oleva koodi

    Kokonaisvaltaista viljelysuunnittelua. Lue lisää

    Varmista peltomaan kasvukunto. Lue lisää