Maineensa veroinen maatila
Maataloudessa brändi aiheuttaa paljon keskustelua. Melko harva maanviljelijä myy tuottamansa ruuan suoraan loppukäyttäjälle, joten tuotteen markkinoinnista vastaavat jalostajat. Tarvitseeko maatalousyrittäjän edes miettiä brändiä?
Brändin määritelmät ovat moninaisia, mutta pääasiassa kyse on yrityksen maineen ja imagon yhdistelmästä. Maine on se, mitä yrityksestä puhutaan kylillä silloin, kun yrittäjä ei ole paikalla, ja imago sitä, miltä yritys näyttää ulospäin.
Maataloudessa maine ja imago henkilöityvät helposti yrittäjään ja maanviljelijään. Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen brändi, vaikka sitä ole luotukaan. Henkilöinä meille ei välttämättä ole suurta merkitystä, millainen henkilökohtainen brändimme on, mutta yritykselle sillä voi olla rahallista arvoa.
Yrityksen kannattaakin käyttää hieman aikaa ja rahaa oman brändinsä vahvistamiseen. Brändi ei voi olla mitään päälle liimattua tai ristiriidassa päivittäisen tekemisen kanssa. Joskus voi joutua muuttamaan omaa päivittäistä tekemistään brändin takia. Eräs isäntä sanoikin haluavansa, että hänen yrityksestään tulee mieleen muutakin kuin lehmän lannan haju.
Brändissä ei ole kyse vain hienosta logosta, vaan siitä, mitä ajatuksia kyseinen yritys, sen nimi ja logo, herättävät.
Mikä on kohderyhmämme?
Nyt onkin hyvä siirtyä brändin rakennuksen ensimmäiseen vaiheeseen eli kohderyhmän mietintään. Kenelle haluamme antaa hyvän mielikuvan yrityksestämme? Kuluttajat eivät välttämättä ole maatilan ensisijainen kohderyhmä. Tärkeämpää voi olla, että maatilan brändi aiheuttaa positiivia mielleyhtymiä naapureissa ja yhteistyökumppaneissa.
Otetaanpa esimerkki: haluat kasvattaa yritystäsi ja lähelle on tulossa vuokralle peltoa. Pelloista on useita kiinnostuneita. Kenelle pellot vuokrataan?
Jossain tapauksissa sille, joka maksaa eniten. Entä jos yrityksesi tunnetaan siitä, että pellot pidetään hyvässä kunnossa ja vuokrat maksetaan ajallaan? Vuokraaja voi ehkä tyytyä hieman pienempään vuokraan, jos tietää peltojen olevan hyvissä käsissä.
Myös investointitilanteessa rakentamiseen liittyvien lupien saaminen voi olla helpompaa, kun naapurit tietävät homman toimivan, eikä kellään ole tarvetta valittaa.
Vaikka pääkohderyhmä olisikin naapurusto ja yhteistyökumppanit, brändillä on vaikutusta myös kuluttajiin. Jos tuottajan brändissä näkyy vahvasti tuotteen jatkojalostaja, yhdistää kuluttaja jalostajan tuotteen tilaan, jolloin hyvät mielikuvat helpottavat ostopäätöstä.
Järkeä ja tunteita
Kun halutaan tietoisesti rakentaa yrityksen brändiä, on selvitettävä myös muita suuria suuntalinjoja ja perusasioita. Mikä on yrityksen visio? Miksi yritys on olemassa? Mitä ovat arvot?
Näitä asioita ei välttämättä tule kovin usein mietittyä. Ne on niin päivänselviä, ettei niitä itse näe. Sen vuoksi ne olisi hyvä miettiä ja kirjoittaa ylös. Visio on päämäärä tai tavoitetila, johon yritys on pyrkimässä. Brändi tukee vision saavuttamista ja ohjaa voimakkaasti brändin rakentamista.
Myös yrityksen elämäntehtävä on hyvä näkyä brändissä. Miksi meidän yritys viljelee maata? Brändin kannalta arvot ovat merkittävä asia. Ne näkyvät kaikissa yrityksen päätöksissä ja ohjaavat töitä. Kun brändi rakentuu näiden arvojen päälle, varmistetaan brändin näkyminen jokapäiväisessä työssä.
Ihmiset usein ajattelevat tekevänsä päätökset järjellä, mutta yleensä alitajunta vaikuttaa järkeä enemmän. Tämän vuoksi brändissä on hyvä olla asioita, jotka tukevat järkeä ja vaikuttavat meihin tiedostamatta tunteiden kautta.
On erilaisia tyylejä viestiä yrityksestä. Toiset haluavat kertoa faktatietoja, toiset tekevät tunteisiin vetoavia ja mahdollisesti huumorilla höystettyjä päivityksiä, jotkut kertovat kuulumisiaan.
Malleja toimialan ulkopuolelta
Monella tilalla on esimerkiksi Facebook-sivut. Kannattaa tutkailla muiden tilojen sivuja: miltä ne näyttävät ulkopuolisin silmin. Jos haluaa omasta brändistään mahdollisimman vaikuttavan, on hyvä kurkistaa myös toimialan ulkopuolelle sekä tutkailla suuria ja tunnettuja brändejä. Mitä ajatuksia ne herättävät ja miksi? Näin voi löytää asioita, joihin itse kannattaa kiinnittää huomiota.
Brändäämisen avulla voidaan vaikuttaa siihen, minkälaisen mielikuvan yritys herättää. Suurin osa maatiloista toimii yrittäjän nimellä, jolla se on merkitty kaupparekisteriin. Osakeyhtiöiden yleistyessä yrityksen nimenä käytetään osakeyhtiön kaupparekisteriin merkittyä nimeä. Maatiloilla on myös tilanimi, joka ei välttämättä ole virallisesti kytköksissä yritykseen.
Suomessa on paljon saman nimisiä tiloja. Toisinaan osakeyhtiölle joudutaan keksimään nimeksi joku muu kuin tilan nimi, jos se on jo varattu toiselle yritykselle. Paikallisesti ei ole merkitystä, vaikka jossain päin Suomea olisikin saman niminen tila. Myös yksityisenä elinkeinon harjoittajana toimiva maatila voi rekisteröidä aputoiminimekseen tilan nimen, jolloin sitä eivät muut voi ottaa yrityksen nimeksi.
Nimen lisäksi on hyvä olla logo, joka on helppo liittää yritykseen, eikä aina tarvitse nähdä yrityksen nimeä. Kannattaa ottaa avuksi graafikko, joka voi suunnitella persoonallisen ja muista erottuvan logon.
Pitkäjänteistä työtä
Vaikka brändiä mietittäisiin tarkoin ja suunniteltaisiin upea visuaalinen ilme, tärkeintä on, että brändiä edustavat ihmiset toimivat sen mukaisesti. Nuorena äiti muistutti aina kotoa lähtiessä, että ”olet käyntikortti kodistasi.” Näin se on myös yrityksen työntekijöiden ja yrittäjien kohdalla. Jokainen työntekijä vaikuttaa mielikuvaan yrityksestä eli yrityksen brändiin.
Jokaisella meillä on siis brändi. Harva on sitä kuitenkaan tietoisesti rakentanut. Tärkeintä on muistaa, että brändiin voi vaikuttaa ja saavuttaa sillä yritystoiminnassa merkittäviä hyötyjä. Brändi ei ole kuori, jonka alle piilotetaan ikäviä asioita, vaan viestintää, joka vahvistaa mielikuvia ja herättää tunteita.
Yrityksen logo on signaali, joka herättää nämä mielikuvat. Brändin rakentaminen ei ole nopea ja yksinkertainen juttu, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä ja tietoista kehittämistä.
Teksti ja kuvat:
