Maatila työnantajana – työntekijän palkkaaminen
Työmäärä maitotiloilla kasvaa kovaa vauhtia. Yhä useampi tila on siinä pisteessä, että työntekijän palkkaaminen olisi hyvinkin ajankohtaista. Käytettävissä olevat työtunnit kuluvat ”tulipalojen sammuttelussa” ja loppuvat aina kesken.
Monille työntekijän palkkaaminen on tietynlainen kynnyskysymys ja aiheuttaa varmasti monenlaisia ajatuksia. Asia voidaan kokea vaikeaksi ja monimutkaiseksi, eikä suuren työmäärän keskellä asialle jakseta tehdä mitään.
Työnantajana toimiseen liittyy paljon velvoitteita, jotka tulisi tietää ja hallita. Näitä ovat muun muassa lainsäädäntöön, työehtosopimukseen, työaikaan ja palkanmaksuun liittyvät velvoitteet, joihin on syytä perehtyä huolellisesti.
Alalle sovellettavassa maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa on sovittu yleisesti työsopimuksessa ja työsuhteissa noudatettavista ehdoista, kuten palkkauksesta, työajoista, lomista ja työhön liittyvistä muista etuuksista. Työntekijän kanssa näistä asioista pitäisi sopia aina kirjallisesti työsopimuksessa.
Työnantaja on vastuussa työntekijöistä, heidän työterveydestä ja -turvallisuudesta, vakuuttamisesta sekä johtamisesta. Työnantajan on tarjottava turvallinen työympäristö, riittävät suojavarusteet, perehdytys ja työterveyshuolto. Laki velvoittaa myös työntekijöiden vakuuttamiseen, joka on kaikkien osapuolten kannalta tärkeää.
Johtamista ja ajankäytön hallintaa
Johtamisella eli työntekijöiden tehokkaalla ajankäytönhallinnalla on mahdollista vaikuttaa myös työntekijän kustannuksiin. Työnantajan on suunniteltava ennakolta työajat ja -vuorot. Hänen on seurattava ajankäyttöä ja pidettävä työaikakirjanpitoa. Tähän liittyy omia säädöksiä, jotka on tärkeää tiedostaa.
Työaikakirjanpidosta on käytävä ilmi säännölliset työtunnit sekä mahdolliset yli- ja sunnuntaityötunnit. Ylitöiden tekeminen edellyttää molemmilta osapuolilta suostumusta. Työaikalain ja työehtosopimuksen maksimiarvoja ei kuitenkaan saa ylittää.
Ulkomaalaiseen työntekijään sovelletaan samoja työehtoja kuin kotimaiseenkin. Lisäksi työnantajan vastuulla on tarkistaa hänen työskentelyoikeutensa Suomessa. Työntekoon vaaditaan yleensä myös oleskelulupa, jonka hankintaan työntekijä voi tarvita työnantajan toimittamia papereita.
Lainsäädännön ja työehtosopimuksen laiminlyönneistä voivat sanktiot nousta hyvinkin suureksi. On tärkeää säilyttää työntekijän kanssa tehdyt sopimukset ja muut dokumentit, kuten työvuorolistat, raportit työajankäytöstä ja palkkakuitit neljän vuoden ajan yrityksen oikeusturvan säilyttämiseksi.
Uhka vai mahdollisuus?
Työntekijän valintaan kannattaa käyttää aikaa, jotta löydettäisiin oikeat ihmiset oikeille paikoille. Työntekijän palkkaaminen on investointi tulevaisuuteen. Usein se mielletäänkin kalliiksi. Se on kyllä totta: työntekijän palkkaaminen maksaa. Työnantajalle tulee kiinteitä kuluja palkan lisäksi noin 60 prosenttia palkan määrästä. Toisaalta voidaanko se raha tai ainakin osa siitä myös melko helposti menettää?
Suuren työmäärän keskellä ei jää aikaa itsensä eikä yrityksen kehittämiseen. Kiireessä tekee usein hätäisiä osto- ja investointipäätöksiä. Ei ole aikaa luoda kontakteja esimerkiksi kollegoihin ja sidosryhmiin, jolloin yhteistyön ja vertaistuen hyödyt jäävät saamatta. Yrityksen kehittyminen hidastuu, ja sokaistutaan nopeasti omaan tekemiseen.
Voiko näistä nopeasti kasvaa sellainen hintalappu, joka työntekijän vapauttaman ajan ansiosta olisi voitu välttää ja rahat käyttää paljon paremmin yrityksen eduksi?
Aikaa johtamiseen
Pidemmällä aikavälillä myös rahassa mittaamattomat asiat, kuten oma hyvinvointi, perhe ja muut ihmissuhteet kärsivät. Hyvinvoiva yrittäjä on menestyvän yrityksen perusta. Kun yrittäjä/johtaja voi hyvin, vaikuttaa se myös työntekijöiden hyvinvointiin ja työn tekemisen mielekkyyteen.
Yritys ja maatila tarvitsevat johtajaa, ja johtaja tarvitsee aikaa. Aikaa johtamiseen. Voisi ajatella, että mitä enemmän johtaja saa siirrettyä töitä muille käytössä olevien resurssien mukaan, sitä pidemmälle on mahdollista edetä.
Onnistuneesta rekrytoinnista saadut hyödyt pitkällä aikavälillä voivat olla merkittäviä. On liian mustavalkoista ajatella ainoastaan työntekijästä aiheutuneita kustannuksia. Pitäisi ehkä nähdä myös, mitä ja mihin se antaa mahdollisuuksia. Myös oma työ maksaa. On kysymys loppujen lopuksi siitä, millaisen arvon sille itse antaa.
Teksti ja kuva:
