Ilmoittaudu mukaan koulutuskokonaisuuteen, joka koostuu kuudesta kolmen tunnin webinaarista. LUE LISÄÄ
Luomusiemenen tuottajaksi?
Koronaepidemian vuoksi luomusiemenuudistus siirtyy kaksi vuotta eteenpäin eli tavanomaista siementä on vielä mahdollista käyttää yleisluvalla, jos luomusiementä ei ole saatavilla. Toisaalta nyt on hyvä mahdollisuus lisätä siementuotantoa, että jatkossa olisi käytettävissä enemmän kotimaista siementä.
Kaikkea tarvittavaa siementä ei pystytä täällä tuottamaan, mutta myös meillä on mahdollista tuottaa siementä vientiin, jos tuotantoalaa on riittävästi. Vuosittain esimerkiksi timotein siementä tuodaan meille, koska kotimaista ei ole riittävästi. Tämä vaikuttaa myös hintaan.
Lisäksi EU-komission tavoitteena on lisätä luomuala 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomen osalta tavoite on vieläkin korkeampi. Siemenen kysyntä tulee selkeästi kasvamaan, kun uusia tiloja siirtyy luomuun.
ProAgria järjestää valtakunnallisen koulutuskokonaisuuden, jossa mukana ovat vahvasti keskusliikkeet, siemenpakkaamot, Ruokavirasto ja Boreal. Koulutus toteutetaan verkon kautta, joten osallistuminen on luontevaa. Lisäksi tulevana kesänä järjestetään aiheesta mahdollisuuksien mukaan alueellisia pellonpiennarpäiviä.
Koulutuksen toteutukseen osallistuva laaja toimijajoukko osoittaa, että uusia luomusiementuottajia halutaan mukaan.
Koulutuksessa käydään läpi siementuotantoprosessi laajasti, jotta ongelmia ei tulisi puolin eikä toisin. Koulutuksen tarkoitus on myös antaa pohjaa sille, että voi itse analysoida, millaiset mahdollisuudet tilalla on alkaa tuottaa siementä ja mitä muutoksia se tarkoittaa
Miksi siementuotanto ei kiinnosta?
Siementuotanto nähdään usein vaikeana viljelyn osa-alueena, vaikka moni tila tuottaa itselleen siementä, joka täyttäisi kauppavaatimukset. Siementuotannossa on toki mahdollista epäonnistua, mutta esimerkiksi puhdaskauratuotannon riskit ovat jo tällä hetkellä kovemmat.
Jos viljan kantasiemen ei ole kemiallisesti peitattua, siemenerän voi vielä myydä elintarvikkeeksi tai rehuksi luomuna. Jos apilansiemenen tuotanto epäonnistuu, maahan on muokattavissa kohtuullinen viherlannoitusmassa, jonka voi hyödyntää seuraavan vuoden kasvuston lannoitukseen. Usein tämä unohtuu, kun miettii apilan siemenkustannusta ja saamatta jäänyttä satoa.
Kiinnostavuuteen vaikuttaa myös se, että Pohjois-Pohjanmaan siementuotantokulttuuri on vähäinen verrattuna muihin maakuntiin. Usein uusi viljelijä joutuu aloittamaan lähes nollasta, koska lähistöllä ei ole viljelijöitä, joilta saisi vinkkejä viljelyyn. Paikoittain ongelmana voi olla myös se, että lohkojen hukkakauratilanne estää siementuotannon. Kuitenkaan tilanne ei täällä ole niin huono, kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa.
Tutkittua hyötyä
Vasta luomuun siirtyneelle kasvinviljelytilalle, jolla on pitkä viljanviljelytausta, esimerkiksi timotein siemenviljely olisi hyvä vaihtoehto monipuolistaa viljelykiertoa viherlannoituksen lisänä.
Apilan siementuotannossa metsän reunassa tai sisässä olevat lohkot ovat optimaalisia pölyttäjien kannalta. Monesti tällaiset lohkot mielletään pitempiaikaisiksi nurmilohkoiksi metsän varjostavuuden vuoksi. Näillä lohkoilla apilan siemensato voi kuitenkin yllättää positiivisesti.
Kymenlaakson kasvinviljelyryhmissä vertailtiin muutama vuosi sitten normaalin luomuviljelyn, luomusiementuotannon ja tavanomaisen viljelyn tuotantokustannuksia.
Nettovoittoa tarkasteltaessa tavanomaiset tilat olivat miinuksella 40 euroa hehtaarilta. Tavanomainen luomu oli plussalla noin 150 euroa hehtaarilta, kun luomusiementuotantotiloilla vastaava luku oli 470 euroa hehtaarilta.
Pitkäaikaisvertailussa siementuotantoryhmän nettovoitto huonoinakin vuosina oli parempi kuin muiden ryhmien. Vertailussa laskettiin tilan kaikkien kasvien tuotantokustannukset ja sitä kautta keskiarvo hehtaaria kohti.
Työkustannus vaihteli suuresti siementilojen välillä, mihin vaikutti vahvasti viljelykierto ja siihen liittyvät työt. Tiloilla, jotka hoitivat rikat mekaanisella muokkauksella viherlannoituksen yhteydessä, kitkentäkuluja tuli vähän varsinaisina siementuotantovuosina. Tässäkin ilmeni viljelykierron suunnittelun tärkeys.
Kirjoittaja: