Loppuseminaarissa etsittiin uusia keinoja hoitaa perinnebiotooppeja
Pohjoisen maisemahelmet-hankkeen loppuseminaarissa Limingassa Pitojen Helmessä 13.4.2022 kuultiin hyviä esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta ja myös Lapin puolelta, miten maisemanhoidossa ja perinnebiotooppien kunnostuksessa on onnistuttu.
Marjut Kokko Lapin ELY-keskuksesta kertoi esimerkein, miten Lapissa on hyödynnetty erilaisia rahoituslähteitä ja hoitotapoja arvokkaiden maisemakohteiden ylläpidossa. Lapissa Leader-yhdistykset ovat rahoittaneet hyvin maisemien kunnostusprojekteja. Lapissa on useita valtakunnallisia maisemanhoitoalueita ja ne herättivät kiinnostusta myös pohjoispohjalaisessa yleisössä. Lapissa kylien toiveita on kuunneltu ja räätälöity toimintaa niiden tarpeisiin. On ostettu kalustoa raivaustöihin ja palkattu nuoria eläinten valvonta- ja raivaustöihin. Myös rakennusperinnön kunnostukseen on annettu neuvontaa. Monia arvokkaita kohteita on saatu kuntoon Helmi-rahoituksella. Myös paimenlomia tarjoavia yksityisiä on saatu Lappiin useita.
Niittyjen ja viheralueiden hoitoa kaupunkiympäristössä ja kylillä
Kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen kertoi terveiset Oulun kaupungin niittyjen ja viheralueiden hoidosta. Oulun kaupungilla on lähes 1400 hehtaaria rakennettuja viheralueita, joista noin 230 hehtaaria on niittyjä. Niittyjen määrä tulee myös jatkossa lisääntymään, koska se on kustannustehokas tapa hoitaa avoimia viheralueita. Kaupungin niityt niitetään pääosin elokuussa. B3-hoitoluokassa niittojäte kerätään pois, mutta B6-luokassa murskataan ja jätetään paikalleen. Kaupunki on ottamassa käyttöön uutta viheralueiden RAMS-kunnossapitoluokitusta. Pyöräteiden viereiset niityt ovat useimmiten maisemaniittyjä (A3) ja yleensä niittojäte on korjattu niiltä lajiston monipuolisuuden turvaamiseksi.
Sisko Brunni toi terveiset Ylikiimingin Vepsänkylältä, jossa kyläyhdistys on hakenut valtion Helmi-rahoitusta lammaslaitumien kunnostamiseen ja aitaamiseen. Kylän maisemien kunnostusta on mietitty hankkeen kanssa jo kahden vuoden ajan. Kyläyhdistys sai päätöksen Helmi-tuesta neljälle laidunalueelle yhteensä 5,6 hehtaarille maaliskuussa 2022. Aitaaminen tapahtuu talkoilla ensi kesänä ja lammaslaidunnus alkaa kesällä 2023.
Haukiputaan Asemakylällä kyläyhdistys lähti keväällä 2021 ripeällä aikataululla mukaan laidunhankkeeseen, jossa kokeiltiin, miten vieraskasvi lupiinia voidaan torjua lampaiden avulla. Kyläyhdistys sai aitatarvikkeet ja korvauksen eläinten valvontatyöstä Oulun kaupungin vieraskasvihankkeesta. Pohjoisen maisemahelmet-hanke auttoi laidunnuksen suunnittelussa ja piti niittyinfon aitatalkoissa. Lampaat söivät kyllä lupiinia, mutta monivuotisena lajina sen poistaminen vie aikaa. Lampaat olivat myös yhteisöllisyyttä lisäävä asia kylällä ja laidunnus saa toivon mukaan jatkoa Asemakylällä Kiiminkijoen varressa.
Rahoituskanavia ja kehitysideoita
Marika Lax Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi terveiset perinnebiotooppien päivitysinventoinneista sekä Helmi-hankkeen tavoitteista ja menossa olevista kunnostuksista. Pohjois-Pohjanmaalla on inventoitu kolmen vuoden aikana noin 480 perinnebiotooppikohdetta 6290 hehtaarin alalla. Kesällä 2022 inventoidaan vielä 80 kohdetta. Tavoitteena on kehittää maakunnassa laadukkaasti hoidettujen perinnebiotooppien verkosto. Helmi-tuella kunnostetaan vuosina 2021-22 yhteensä 19 perinnebiotooppikohdetta. Pääpaino on ollut tähän asti viranomaistahojen toteuttamissa kunnostuksissa, mutta jatkossa luonnonsuojelulain mukaista valtion Helmi-kunnostusrahaa voivat hakea myös yksityiset maanomistajat arvokkaille kohteille.
Seminaarin lopuksi pidettiin paneelikeskustelu, jossa mietittiin, miten perinnebiotooppien hoitoa saadaan tehostettua Pohjois-Pohjanmaalla. Panelisteina oli niin viranomaisia, neuvonnan edustaja kuin paikallistoimijoitakin. Mahdollisuuksina tuotiin esiin mm. uudet rahoituskanavat (mm. Järjestö-Helmi), laidunpankin käytön lisääminen, lammaspaimenlomat ja alueelliset pienten kohteiden hoitoringit.
Paneelin juontajana toimi yrittäjä Rita Porkka. Keskustelijoina olivat viljelijä Antti Hankonen, maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, kyläaktiivi Matti Leiviskä, Metsähallituksen suojelubiologi Päivi Virnes sekä maakunta-arkkitehti Kirsi Reskalenko.
Paneelissa pohdittiin haasteita ja miten niitä voitaisiin ratkoa. Laiduneläinten merkitys perinnebiotooppien hoidossa nousi esiin useammassa puheenvuorossa.
Paneelissa ideoitiin myös keinoja, joilla perinnebiotooppien hoitoa voidaan jatkaa.
Kuuntele koko paneelikeskustelu tästä. Linkki avautuu uuteen ikkunaan.
Kirjoittaja
