• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Ruokeva » Kumppanuusmaatalous ruokakasvatuksen ja lähiruoan käytön mahdollistajana
  • 06.04.2022

    Kumppanuusmaatalous ruokakasvatuksen ja lähiruoan käytön mahdollistajana

    Miksi kumppanuusmaatalous mielletään usein pelkästään yksittäisten kuluttajien jakelukanavaksi? Voisiko asiakas olla myös esimerkiksi päiväkoti? Nämä kysymykset nousivat esille Ruokeva – ruokaa kestävästi ja vastuullisesti -hankkeen tiimipalaverissa, kun pohdimme kumppanuusmaatalouden mahdollisuuksia ruokaketjussa. Päätimme lähteä selvittämään asiaa osana ruokalistapilottimalliamme.

    Alkuun muutama puhelinsoitto, ensin kumppanuusmaataloutta harjoittavalle Keskikosken tilalle Siikajoelle. Tilan omistajat Tuula ja Markku Lievonen innostuivat asiasta ja halusivat ehdottomasti lähteä mukaan testaamaan tämäntyyppistä yhteistyötä. Sitten lähdimme hankeporukalla pohtimaan sopivaa yhteistyötahoa ja päädyimme kysymään mukaan Kempeleessä sijaitsevaa Norlandia Luonnossa Kotonaan Linnakangas -päiväkotia, jossa painotetaan luonto- ja ympäristökasvatusta. Päiväkodistakin suhtautuminen oli erittäin myönteistä.

    Näin pääsimme alkuun kokeilussa. Keväällä 2021 Keskikosken tila ja Kempeleen Norlandia tekivät kumppanuussopimuksen satokausikasviksista heinäkuusta joulukuulle. Satokausikasseja päiväkoti sai syyskaudella 2021 kahden viikon välein, yhteensä 12 kappaletta.

    Miten kokeilu sitten sujui?

    Päiväkoti koki, että kumppanuusmaatalous auttoi heitä monipuolistamaan eri kasviksiin tutustumista. Lapset ja päiväkodin aikuiset pääsivät ihmettelemään ja maistelemaan raaka-aineita, joihin he eivät muutoin olisi välttämättä tutustuneet.

    Kumppanuusmaatalouden kautta saatujen kasvisten myötä he pääsivät luontevasti keskustelemaan lasten kanssa viljelystä ja kasvisten alkuperästä.

    – Lasten ehdoton suosikki oli porkkana! Sitä rouskuteltiin hymyssä suin kerta toisensa jälkeen. Porkkanan vihreä tupsu nimettiin lopulta herra Porkkanan hiuksiksi ja sen pois leikkaaminen sai aikaan suurta iloa! Porkkanaa laitettiin teeleipään ja niillä jopa maalattiin. Inhokki oli perinteinen vihersalaatti, Jenna Mettovaara päiväkodilta kommentoi.

    Kempeleen Norlandia on iso päiväkoti, jossa lapsia on noin 100. Koska yksikkö on niin suuri, kaikki lapset eivät säännöllisesti päässeet osallisiksi satokassin antimiin, mutta he pitivät tärkeänä, että yhteistyön tiimoilta jokainen lapsi sai jonkin kokemuksen. Antimet tutkittiin, pestiin, kuorittiin ja pilkottiin aina lasten läsnä ollessa. Norlandiassa hyödynnettiin kasviksia monipuolisesti maistelemalla, ihmettelemällä ja tutkimalla. Lisäksi päiväkodin oma keittäjä on hyödyntänyt niitä mahdollisuuksien mukaan ruuanvalmistuksessa.

    Jenna Mettovaara kertoi lisää kokemuksia kasviksiin tutustumisesta:

    – Arvuuttelu, tunnustelu ja maistelu saivat lapset avoimesti kertomaan omia kokemuksia kotona syödyistä kasviksista tai kasvulaatikossa kasvavista herkuista. Kasvikset herättivät tunteita myös aikuisissa: Mikä tämä on? Hei haistelkaa tätä! Meidän mummon kasvimaalla oli tällaisia! Voiko tätä syödä raakana?

    Kasviksia otettiin mukaan myös muuhun toimintaan, kuten esimerkiksi juurespainantaan, kauppaleikkiin ja eri asioiden (lukumäärät, paino, väri) opetteluun.

    Keskikosken tilan Markku ja Tuula tarjosivat mahdollisuuden päiväkodin väelle tulla tutustelemaan tilalle syyskaudella. Pitkä etäisyys sekä yhteiskunnassa vallitseva koronatilanne vaikeuttivat järjestelyjä päiväkodin puolelta. Tämän kokeilun aikana tilavierailu jäi kokematta, mutta päiväkodilta toivotettiin viljelijät tervetulleiksi vastaavasti heille, jolloin voitaisiin toteuttaa yhdessä teeman mukaista toimintaa.

    – Kokemamme teema näkyy varmasti myös jatkossa meidän arjessa, painottuen luontevasti loppu kevääseen, kun teemme istutuksia ja syksyyn, jolloin nautimme sadonkorjuusta, päiväkodilta kommentoitiin.

    Myös Keskikosken tilalle kokemus oli myönteinen. Päiväkodin henkilöstö nouti satokausikassit samasta sovitusta paikasta, kuin mistä yksittäiset kuluttajat. Tuulalle ja Markulle oli mieluista saada asiakkaiksi myös pikkuväkeä ja heistä oli hienoa saada kokemusta päiväkodista asiakkaana. Lievosiakin harmitti syksyn 2021 koronatilanne, sillä he olisivat mielellään ottaneet päiväkotiryhmän vierailemaan tilalle.

    Kokeilun myötä kohti maistuvampaa ruokakansalaisuutta

    Kaiken kaikkiaan Ruokeva-hankkeessa ideoitu kokeilu sujui hyvin ja molemmat osapuolet olivat syksyllä 2021 yhden maistuvan kokemuksen verran rikkaampia. Kokeilu osoittaa sen, että kumppanuusmaatalouden asiakkaana voi toimia hyvin yksittäisten kuluttajien lisäksi erilaiset yhteisöt, yksityiset tai jopa julkiset. Tässä tapauksessa ruoantuotanto tuodaan lähemmäs tulevaisuuden ruokakansalaisia ja se on hyvä sijoitus sekä lapsille että tuottajille.

    Kuvat: Keskikosken tila, Tuula Lievonen

    Kempele Norlandian kommentit: Elina Pulkkinen ja Jenna Mettovaara

    Kirjoittaja:

    Kaisa MyllykangasLue lisää

    Kaisa Myllykangas
    ruoka-asiantuntija
    Ruokeva – ruokaa kestävästi ja vastuullisesti -hanke
    Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

      

    Uusi kommentti

    Takaisin

    Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
    Nimimerkki*
    Sähköpostiosoite*
    Otsikko
    Viesti*
    Visuaalinen
    varmenne*


    Kirjoita vasemmalla oleva koodi

    Mikä kumppanuusmaatalous?

    Termit yhteisön tukema maatalous, kumppanuusviljely ja kumppanuusmaatalous viittaavat tiettyyn lähiruoan vaihtoehtoiseen jakelumalliin, jossa kuluttajat jakavat viljelijän kanssa maanviljelyn riskit ja tuotot.

    Tyypillisesti kumppanuusmaatalouden kautta on hankittu kasviksia ja hedelmiä, mutta mahdollista on myös ostaa esimerkiksi lihaa, kananmunia tai maitotuotteita.

    Kansainvälisesti tutuin termi menetelmästä on sanayhdistelmä community supported agriculture (CSA), joka tarkoittaa suoraan suomennettuna yhteisön tukemaa maataloutta.

    Suomeen CSA-malli levisi muutama vuosi sitten ja suomalaiset toimijat muokkasivat mallista oman näköisensä. Suomessa CSA-menetelmän nimeksi on vakiintunut termi kumppanuusmaatalous.

    Miksi?

    Kumppanuusmaatalous ei ole pelkästään keino saada lähellä tuotettua ruokaa.

    Sen ajatellaan olevan halua tukea lähellä toimivaa tuottajaa, viljellä mahdollisimman luonnonmukaisesti, ottaa huomioon ympäristö, tietää ruoan alkuperä ja halua pistää kädet multaan.

    Ruokaa kestävästi ja vastuullisesti.
    Lue lisää