Keväällä 2021 tehdystä Kerääjäkasvien viljely Pohjois-Pohjanmaalla -kyselystä kävi selkeästi ilmi, että kerääjäkasveista ja niiden viljelystä tulisi saada alueelle lisää tietoa.
Toive nousi esille kyselyn vastauksissa, mutta tarve lisätiedolle näkynee myös siinä, että Pohjois-Pohjanmaalla kerääjäkasveja viljellään usein yleisten kerääjäkasvioppaiden ohjeiden mukaisesti eikä esimerkiksi erilaisia kylvömenetelmiä ole laajasti testattu. Niinpä Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa luotiin kerääjäkasvien testausohje, jota noudattamalla kerääjäkasvien viljelyä voi testata omilla lohkoillaan.
Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen pilottitiloille Pohjois-Pohjanmaalle tehtiin kerääjäkasvien viljelykoesuunnitelma testausohjetta mukaillen. Suunnitelma työstettiin yhteistyössä ProAgria Oulun asiantuntijoiden ja hankkeen pilottitilojen kanssa. Viljelykoesuunnitelman suunnittelussa ja teossa apuna käytettiin Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä saatuja kyselyn tuloksia sekä Eliisa Malinin kirjoittamaa kerääjäkasviopasta vuodelta 2020. Lisäksi tietoja haettiin myös muista luotettavista lähteistä, esimerkiksi Hannu Känkäsen julkaisuista.
Kerääjäkasvien viljelykoesuunnitelman tausta-ajatuksena on saada lisää tietoa kerääjäkasveista ja niiden viljelystä erityisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella. Viljelykoesuunnitelman myötä saadaan lisää erityisesti kokemusperäistä tietoa siinä vertailtavien kerääjäkasvien viljelystä ja sen onnistumisesta alueella. Se, ettei uusia kasvilajeja tai viljelytekniikoita ole tähän mennessä testattu kovin paljon voi johtua monesta eri tekijästä: ei tiedetä muita toimivia viljelytapoja, ei ole mahdollista testata uusia menetelmiä (aika ja jaksaminen) tai ettei hyväksi havaittuja viljelymenetelmiä ole tarvetta muuttaa. Alueen viljelyyn otolliset hieta ja eloperäiset maalajit helpottavat myös kerääjäkasvien viihtymistä ja samalla viljelyä alueella, jolloin oppaiden ohjeiden mukainen viljely todennäköisesti onnistuu hyvin.
Viljelykokeiden tavoitteena on saada lisää tietoa ja taitoa kerääjäkasvien käytännön viljelystä niin tiloille itselleen kuin myös alan asiantuntijoille, kuten Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen toimijoille. Viljelykoesuunnitelmaa on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa aiheesta kiinnostuneilla tiloilla.
Viljelykoesuunnitelman punaisena lankana oli Eliisa Malinin (2020) kirjoittaman kerääjäkasvioppaan ajatus, että kerääjäkasviin tulisi suhtautua kuten tuotantokasviin. Kerääjäkasvin viljelyyn panostaminen tarkoittaa samalla panostamista itse tuotantokasviin kerääjäkasvin tuomien hyötyjen vuoksi, kuten esimerkiksi maan multavuuden lisääminen, tiivistymien poisto ja ravinteiden kerääminen.
Viljelykoesuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen pilottitiloilla jo tulevana kesänä. Kerääjäkasvien viljelykoesuunnitelma työstettiin ensisijaisesti neljälle hankkeessa mukana olevalle pilottitilalle. Kaksi näistä tiloista on viljatiloja, ja toiset kaksi tilaa viljelee perunaa pääsatokasvinaan. Hankkeen pilottitilat saivat valita viljelykokeen sisällön kesälle 2021. Vertailun vaihtoehtoina olivat alun perin kerääjäkasvilajien vertailu, siemenmäärien vertailu ja kylvöajankohdan tai -menetelmän vertailu. Tilat olivat eniten kiinnostuneita kokeilemaan eri kerääjäkasvilajien vertailua.
Viljelykoe toteutetaan neljän eri kerääjäkasvilajien vertailuna. Vertailtavat kasvit ovat sikuri, italianraiheinä ja timotei. Kasvilajit valikoituivat tilojen ensisijaisen toiveen eli sikurin ympärille. Vähemmän viljellyn sikurin rinnalle oli järkevää valita tuttuja kerääjäkasveja, joiden viljelystä Pohjois-Pohjanmaan alueella on jo kokemusta, jotta vertailua olisi helpompaa tehdä. Tästä syystä vertailtaviksi kasvilajeiksi valikoituivat italianraiheinä ja timotei. Näistä kolmesta kasvilajista pilottitilat valitsevat kaksi omalle tilalle sopivinta kerääjäkasvikokeeseen vertailtavaksi.
Kerääjäkasvien viljelykoesuunnitelman alusta löytyy ohjeita hyviin viljelykäytäntöihin ja pellon peruskunnostukseen ennen viljelyä. Siinä esitellään myös kokeessa mukana olevien kerääjäkasvien hyötyjä ja etuja. Suunnitelmassa perehdytään myös jokaiseen vertailtavaan kasviin erikseen, kerrotaan kunkin kasvin viljelyssä huomioitavia asioita sekä tarkemmat ohjeet viljelyyn, kylvöön, seurantaan ja lopetukseen. Viljelykoesuunnitelman lopussa on vielä erityisohjeita kokeeseen sekä havainnointikortit itse viljelykokeen muistiinpanoja ja havaintoja varten.
Suunnitelmaan kuuluu oleellisena osana havainnointikortit, joita hyödynnetään viljelykokeen tekemiseen. Kortteja on kaksi: toinen on kerääjäkasvipellon perustietoja ja toinen viljelyn seurantaa varten. Havainnointikorteista on myös kuvat täyttöideoineen suunnitelman yhteydessä sekä erillisinä liitteinä helpommin tulostettavassa muodossa. Tarkoitus on, että viljelijät täyttävät pellon perustiedot -kaavakkeen heti viljelytoimien alkaessa ja täyttävät seurantakaavaketta koko viljelykokeen ajan. Tarkasti ja säännöllisesti havainnoimalla voidaan kasvilajien välisiä eroja saada selville. Kiinnostavaa on myös nähdä, kuinka samalla tavalla toteutetut vertailut toimivat eri tilojen maaperillä ja viljelykierroissa.
Mia Piipponen (Oamk), Kati Ylitalo (Oamk), Risto Jokela (ProAgria Oulu), Marika Sohlo (ProAgria Oulu) ja Raija Suomela (Oamk)
Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat Mia Piipponen ja Kati Ylitalo tekivät selvityksen kerääjäkasvien viljelystä Pohjois-Pohjanmaalla osana Ympäristöviisas viljelijä -hanketta ja opinnäytetyötään.
Opinnäytetyöhön sisältyi myös alueen erityispiirteet huomioivan koesuunnitelman luominen kerääjäkasvien viljelyn kehittämiseen. Lue koko opinnäytetyö täältä.
Kauppurienkatu 23, 3. kerros, 90100 Oulu
puh. 045 6578 715
