• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Pellon pientareelta » Kasvinsuojeluhavainnot kuuluvat myös kevättöihin
  • 22.05.2017

    Kasvinsuojeluhavainnot kuuluvat myös kevättöihin

    Edessä on yksi viljelijän kiireisimmästä sesongeista. Kevättöiden aikaankaan ei voi unohtaa kasvinsuojelua, vaan syyskasvien rikkojen, tuholaisten ja korren säädetarpeen havainnointi kuuluvat koko kasvukauteen.


    Juha Sohlo liminkalaisella syysrapsipellolla. Hybridisyysrapsin satopotentiaali pääsee oikeuksiinsa, kun on huolehdittu kasvinsuojelusta ja lannoituksesta. Kuva: Anna-Leena Vierimaa

    Havainnointi on keskeisin osa integroitua kasvinsuojelua. Säännöllisellä peltojen havainnoinnilla optimoidaan kasvinsuojelun tarvetta, jolloin toimet voidaan tehdä välittömästi, kun on tarvetta torjuntaan – toki säämuutokset huomioiden.

    Kasvinsuojelua kannattaa ryhtyä miettimään jo ennen peltotöitä, sillä paras ja halvin keino on ennaltaehkäisy. Kemiallisella kasvinsuojelulla saadaan oikein käytettynä hyvää ja laadukasta satoa. Kun sen yhdistää mekaaniseen ja biologiseen kasvinsuojeluun, satovastetta saa yleensä enemmän.

    Osa viljelijöistä on tehnyt kasvinsuojeluun liittyviä ratkaisuja jo viime syksynä, kuten torjunut syyskasvien tauteja ja seuraavan sadon juolaa. Myös syysmuokkaukset ovat tärkeä osa kasvinsuojelua. Oikeaan aikaan muokattu maa antaa viljelykasville etumatkaa esimerkiksi kilpailuun rikkakasvien kanssa.

    Pellon perusasiat pitää olla kunnossa. Perus- ja kylvömuokkaus on hyvä tehdä mahdollisimman tarkasti. Peitatut ja lajitellut siemenet kannattaa kylvää oikeaan maalämpötilaan, joka on esimerkiksi ohralla vähintään kolmesta viiteen astetta ja kauralla noin viisi astetta. Näin kasvi saa parhaan kasvupohjan ja voi heti kilpailla kasvutilasta.

    Korrensääteitä kasvupaikan mukaan

    Kasvukaudella rikka- ja tautiruiskutuksiin on helppo lisätä korrensääteitä ja kasviravinteita, mutta silloin vesimäärää kannattaa nostaa ja päällekkäisajoa välttää. Veden vähäisyys ja päällekkäisruiskutus vioittavat kasvustoja helposti.

    Korrensääteistä on hyvä muistaa, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pidemmäksi viljojen korsi kasvaa lisääntyvän valon ansiosta.

    Olen mitannut kevätviljojen korrenpituuksia tilakokeissa jo kuuden vuoden ajan: esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kevätviljojen korsi voi helposti kasvaa 60 prosenttia pidemmäksi kuin maan eteläosassa. Tällöin korrensääde voi olla tarpeen kolmekin kertaa kasvukaudella, jotta lakoontumisriski vähenee.

    Korrensääteitä käytettäessä kannattaa miettiä, kuinka pian aine vaikuttaa kasviin. Esimerkiksi trineksapakki-etyylit vaikuttavat kasvin korrenpituuteen jopa viikon viiveellä ruiskutuksesta. Viikko on pitkä aika lyhyenä kasvukautena.

    Kasvinsuojeluasioita kannattaa tutkailla ProAgrian asiantuntijan kanssa ja saada samalla tukea omille hyville päätöksille. Kasvinsuojeluneuvonnassa voidaan hyödyntää myös Neuvo 2020 -palvelua.

    Kirjoittaja on ProAgrian valtakunnallinen kasvintuotannon ja integroidun kasvinsuojelun Huippuosaaja. Kirjoitus on julkaistu myös Käytännön Maamies 5/2017:n ProAgria-palstalla.

    Juha SohloLue lisää

    Uusi kommentti

    Takaisin

    Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
    Nimimerkki*
    Sähköpostiosoite*
    Otsikko
    Viesti*
    Visuaalinen
    varmenne*


    Kirjoita vasemmalla oleva koodi


    Vinkit kasvinsuojeluun
    • Peitattu ja lajiteltu kylvösiemen.
    • Pellon perusasiat kuntoon ja oikea-aikainen kylvöjen aloitus.
    • Havainnoi, havainnoi ja havainnoi kasvustoja.
    • Kasvinsuojeluruiskun kunto ja riittävä vesimäärä tankkiseoksiin.
    • Huolellinen rikkakasvien torjunta, ettei rikkasiemenpankkia pääse kertymään.
    • Ole liikkeellä tautitorjunnassa ajoissa ja vuorottele eri vuosina tehoaineita, esimerkkeinä SDHI, triatsolit ja strobiluriinit.

    Viljelysuunnitelma kuntoon! Lue lisää.