• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » MaitoLiideri » Jalat kuntoon
  • 09.09.2019

    Jalat kuntoon

    Kun seuraavan kerran menet navettaan, laita päähäsi ontumisten ja jalkojen havannointilasit. Miltä näyttää? Montako selvästi ontuvaa lehmää löydät? Entä lehmiä, jotka ontuvat jonkin verran tai niin vähän, että joudut tarkasti katsomaan huomataksesi sen?

    Näkyykö liian pitkiä sorkkia? Entä kierresorkkia? Milloin viimeksi sorkat onkaan hoidettu? Hoidetaanko akuutit sorkkaongelmat heti?

    Normaaliolosuhteissa sorkkahoito olisi hyvä tehdä koko karjalle noin viiden kuukauden välein. Joissakin navetoissa sorkat kuluvat enemmän, samoin laidunkaudella, jolloin hoitoa ei tarvita ihan niin tiheään. Toisaalta joissakin navetoissa voi viisi kuukautta olla jo liian pitkä väli.

    Sorkan kasvussa on paljon myös lehmäkohtaista eroa. Kierresorkka olisi hyvä hoitaa kolme kertaa vuodessa. Liian myöhään tehty sorkkahoito muuttaa sorkkakulmaa ja voi aiheuttaa kipua lehmille hoidon jälkeen. Akuutit sorkkahoidot olisi hyvä pystyä tekemään itse heti.

    Jos on mahdollista, sorkkahoito olisi hyvä tehdä umpeenlaitettaessa ja noin sadan päivän päästä poikimisesta, kun lehmä on todettu tiineeksi. Myös hiehojen sorkat ovat usein hoidon tarpeessa ennen ensimmäistä poikimista.


    Jalkojen ja sorkkien kunnolla on suuri vaikutus lehmän liikkumiseen. Jos jalat ovat kipeät, lehmä ei halua yhtään ylimääräistä jalkeillaoloa tai kävelyä. Samalla syönti jää matalaksi ja tuotos laskee.

    Millainen sorkka-aines, onko kinnerhiertymiä?

    Näyttääkö sorkka-aines kestävältä, tasaiselta ja kiiltävältä vai näkyykö sorkissa esimerkiksi uria ja lohkeamia? Jos sorkka-aines ei näytä hyvältä, taustalla ovat usein ruokinnassa tapahtuneet virheet. Myös märät olosuhteet voivat heikentää sorkka-ainesta.

    Entä miltä näyttävät lehmien kintereet? Onko monella lehmällä kintereiden ihossa rikkeymiä, haavaumia tai rupia? Näkyykö turvotuksia tai patteja?

    Kuivike ja parsi vaikuttavat olennaisesti kinnerhiertymiin. Syvissä hiekkaparsissa hiertymiä ei juuri ole, kun taas kumimatto ja kutteri -yhdistelmällä saattaa melkein kaikkien lehmien kintereissä olla hiertymää. Kuttereissa ja turpeissa on paljon vaihtelua, niin myös kinnervaurioiden määrässä.

    Kovat, vääränmalliset, väärin mitoitetut tai väärin säädetyt makuuparret ja väärin mitoitettu ruokintapöytä voivat aiheuttaa patteja ja hiertymiä jalkoihin. Runsas jalkojen päällä seisominen lisää selvästi jalkavaivoja.

    Jalkarakenne huomioon jalostuksessa

    Mikä on jalkojen rakenne: millaisia kinnerkulmia löydät? Onko liian suoria tai kiveriä kintereitä? Entä takajalkojen asennot? Asento on hyvä, jos sorkat osoittavat eteenpäin. Myös kintereiden nestekertymiä on hyvä tarkastella, samoin sorkkakulmia.

    Nykyisin tavoitellaan siroa ja ohutta luustoa. Jos huomaat jalkarakenteissa selviä parannuskohtia, kannattaa nämä ottaa huomioon jalostussuunnitelmaa tehdessä.

    Ovatko sorkat ja jalat pääsääntöisesti puhtaat vai onko niihin kertynyt paljon sontaa? Näyttävätkö käytävät ja parret puhtailta? Tekeekö raapat tai puhdistusrobotit hyvää jälkeä?

    Hyvä tapa on merkata kalenteriin säännölliset puhdistusrobotin huoltopäivät, jolloin vaihdetaan kuluvat osat. Onnistunut ruokinta pitää sonnan koostumuksen hyvänä, ja jalatkin pysyvät puhtaana.

    Liukastumiset kuriin kumimatolla

    Entä käyttäytyminen? Pystyvätkö lehmät kävelemään rennosti vai pelkäävätkö ne liukastumista? Onko lehmillä tilaa väistää toisiaan? Miten itse käsittelet eläimiä: käyttäytyvätkö eläimet rauhallisesti esimerkiksi siirrettäessä? Tuleeko lehmille tiukkoja kääntymisiä lypsyasemalla?

    Parsien ja käytävien pehmeydellä ja pitävyydellä on suuri merkitys jalkaterveyteen. Ainakin ruokintapöydän  edustalle ja lypsyasemalle kannattaa laittaa kumimatot, jotta painetta jaloille saadaan vähennettyä.

    Hyvälaatuiset uudet matot eivät myöskään ole liukkaita. Jos koko alueelle laitetaan matot, robotin edustalla ja käytävillä voi käyttää kuluttavaa mattoa, jolloin sorkat eivät kasva niin nopeasti.

    Ennaltaehkäisy kannattaa

    Mitä havaintoja on sorkkahoitaja tehnyt? Onko tarttuvia sairauksia? Ennaltaehkäisy on tässäkin parasta. Eläimiä kannattaa ostaa vain terveistä karjoista.

    Jos sorkkasairaus on jo tullut tilalle, tärkeintä on olosuhteiden, hoidon ja ruokinnan avulla estää epidemian leviäminen. Hyvä vastustuskyky antaa suojan myös sorkkasairauksia vastaan. Tarvittaessa otetaan sorkkakylvyt ja muut hoitomenetelmät käyttöön. Akuutissa tapauksessa lehmä tutkitaan, kipulääkitään ja viedään rauhalliseen, pehmeäpohjaiseen paikkaan parantumaan.

    Jos sorkissa on havaittu paljon valkoviivan repeämiä, kannattaa miettiä missä ja milloin lehmät tekevät äkkikäännöksiä ja korjata tilanne, jos on mahdollista.

    Sorkkahoito maksaa, mutta hoitomatta jättäminen vasta kalliiksi tuleekin. Joskus pienilläkin toimenpiteillä voi vaikuttaa paljon jalkaterveyteen. Esimerkiksi vaihtamalla kutteri turpeeseen tai kutteri-turveseokseen on kinnervaurioita saatu paljon vähennettyä.

    Sorkka- ja jalkaterveyteen panostaminen kannattaa - lisää tuotosta ja hyvinvointia lehmille!

    Teksti:

    Leea HolmiLue lisää

    Uusi kommentti

    Takaisin

    Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
    Nimimerkki*
    Sähköpostiosoite*
    Otsikko
    Viesti*
    Visuaalinen
    varmenne*


    Kirjoita vasemmalla oleva koodi

    Ontumiset seurantaan ajoissa.
    Lue lisää


    Ratkaisuja ruokinnan täsmätarpeisiin Neuvo 2020 -rahalla.