• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » ProLiideri » Hiilen pumppausta
  • 28.04.2021

    Hiilen pumppausta

    Aloitan pohdinnan tänä päivänä vallitsevista maatalouden hiilikeskusteluista. Niiltä kukaan meistä ei varmasti ole välttynyt, syömmehän päivittäin ruokaa, jonka suurimmaksi osaksi viljelijä on meille tuottanut.

    Aihe on tietysti ajankohtainen, mutta käydään läpi muutamia perusasioita, joita ei ehkä ole huomioitu tarpeeksi vallitsevissa hiilikeskusteluissa.

    Mennään poikkeuksellisesti öljyn pumppaamiseen ja yhtiöihin, jotka pumppaavat öljyn maaperästä. Tämän sektorin eli itse pumppaajan hiilijalanjäljestä en ole vielä kuullut puhuttavan juuri missään. Kun taas viljelijä, joka ”pumppaa” meille jokapäiväisen ruuan pelloiltaan, on melkoisen hiilikeskustelun, päästön tuottamisen ja sormen osoittelun kohteena.

    Viljelyssä pellosta (kivennäismaa) tulee päästöjä noin 60 prosenttia jo pelkästään siitä, että maa on olemassa. Siitä tulee päästöä riippumatta siitä, viljelläänkö maata vai onko se vain fyysisesti olemassa johonkin tarkoitukseen. Tämä otetaan laskennoissa huomioon, kun tarkastellaan viljelyn aiheuttamaa päästöä.

    Viljelytoimet ratkaisevat

    Maanviljelyä tarkastellaan siltä näkökannalta, kuinka suuri on siitä tuleva hiilijalanjälki. Luku on yleensä positiivinen ja esimerkiksi viljalla kivennäismaalla päästö on 14 prosenttia: 0,6–1 kiloa hiilidoksidia tuotettua jyväkiloa kohden kosteudessa.

    Suomessa käytettävissä laskentamalleissa ei tällä hetkellä oteta huomioon kasvin sitomaa hiiltä ja hiilidioksidia, vaikka se on merkittävä hiilensidonnan lähde. Yksi syy tähän on se, ettei ruuaksi menevää osuutta oteta huomioon, koska sehän menee kuluttajille. Toinen syy on, että tutkimuksia viljelykasvien hiilidioksidin sidonnasta on tehty Suomessa melko vähän.

    Esimerkiksi viljan jo alhaisella, noin 3 500 kilon satotasolla hehtaaria kohti kasvin maanpäällinen osa sitoo hiilidioksidia noin 9 942 kiloa/hehtaari. Ottamalla kasvin sidonta laskennoissa huomioon, päästään hiilidioksidin sidonnan puolelle melko reilustikin. Viljelijä voi vaikuttaa eniten tuotettuun satomäärään viljelytoimillaan ja näin myös siihen, kuinka paljon hän sitoo hiilidioksidia.

    Hiilensidonta tuotetietoihin

    Palataan öljyn pumppaukseen. Sen päästö menee nimenomaan kuluttajalle, joka maksaa esimerkiksi polttoaineveroa autoilusta päästöjen mukaan. Öljyn pumppaajan tekemästä päästöstä ei yleensäkään puhuta, mutta kuitenkin viljelijän eli ’’ruuan pumppaajan’’ päästötaakka on melkoisen suuri, vaikka sidontaa tapahtuu paljon enemmän kuin päästöä.

    Toivottavasti jonakin päivänä näemme keskusteluissa ja ruokapaketeissa kaupan hyllyllä CO2-luvun, jossa on mukana päästön sijaan tieto siitä, kuinka paljon tuote sitoo hiiltä. Tämä sidonta kuuluu ehdottomasti viljelijälle.

    Kirjoittaja:

    Juha SohloLue lisää

     

     

    Uusi kommentti

    Takaisin

    Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
    Nimimerkki*
    Sähköpostiosoite*
    Otsikko
    Viesti*
    Visuaalinen
    varmenne*


    Kirjoita vasemmalla oleva koodi

    ProLiideri – vastuullista ja
    kestävää johtamista
    Lue lisää