• proagriaoulu.fi » Hankkeet » VYYHTI II » Kunnostustarinoita » Ympäristösuunnitelma Neuvo 2020 -palvelulla
  • Peltoviljelyn ympäristöasioiden pohdintaa Neuvo 2020 -palvelun avulla

    Tällä ohjelmakaudella on mahdollista laatia maatilakohtaisia ympäristösuunnitelmia Neuvo 2020 -järjestelmän tuella. Suunnitelmissa voidaan keskittyä tilakohtaisesti tärkeisiin asioihin, mutta peltojen vesitalouden arviointi on ollut usein keskeisenä teemana. Pellon vesitalous vaikuttaa paitsi viljeltävyyteen, satotasoon ja ravinteiden hyödyntämiseen myös vesistövalumiin.

    Neuvo 2020 -ympäristösuunnitelmia on tehty koko maassa valitettavan vähän. VYYHTI II -hankkeen aikana viljelijöitä aktivoitiin ympäristöasioiden tarkastelemiseen kolmella pilottisuunnittelualueella (Lamujoki, Kärsämäenjoki, Piipsjärvi). ProAgria Oulun kasvinviljelynasiantuntijat Marika Tuomikoski ja Risto Jokela laativat ympäristösuunnitelmia yhteensä seitsemälle maatilalle.

    Oulaisten Piipsjärvi oli yksi VYYHTI II -hankkeen pilottisuunnittelualueista. Piipsjärven ympärillä on paljon peltoa, niinpä maatalouden vesistöasioita haluttiin pohtia tarkemmin. Viljelijöille järjestettiin kaksi omaa tapaamista hankkeen kautta ja neljä tilaa lähti mukaan erillisen Neuvo 2020 -ympäristösuunnitelman tekoon. Lisäksi Piipsjärveen laskevan Kurjenojan vesiensuojelun tason parantamisesta teetettiin selvitys.


    MTY Maitolandian tuotantotilat sijaitsevat Piipsjärven itärannalla ja pellot viettävät järveen. Tilalla on ympäristöasiat huomioitu hyvin. Kuva: Kalle Hellström

    Peltojen kasvukunnon pohdintaa

    MTY Maitolandialle teki ympäristösuunnitelman maaliskuussa 2018 Marika Tuomikoski. Mukana tilakäynnillä oli myös Kalle Hellström VYYHTI II -hankkeesta. Maitotilayrittäjä Erkki Hietaharju piti suunnittelua hyödyllisenä. Asiantuntijan kanssa käytiin läpi peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä. Keskustelussa tuli esiin asioita, joita viljelijä ei itse ollut hoksannut miettiä.

    Hietaharjun pelloista osa sijaitsee Kurjenojan varrella, jossa peltojen märkyyteen vaikuttaa korkealla oleva järvenpinta. Yhtenä ratkaisuna esitettiin kosteikkoa, peltojen korotusta ja kuivatusvesien pumppausta pelloilta kosteikolle.

    Maatalouskosteikon tukiedellytykset kohteella täyttyvät ja maanomistajat jäivät pohtimaan kosteikon toteutusmahdollisuuksia. Piipsjärvellä on alkanut myös tilusjärjestely, jota Hietaharju piti hyvänä hankkeena, koska sen myötä peltolohkoja voidaan järjestellä järkevämmiksi kokonaisuuksiksi.    

    Ympäristö huomioon tilan kehittämisessä

    Erkki Hietaharju on viljellyt tilaa kymmenen vuotta yhdessä Anniina Jussinniemen ja veljensä Heikki Hietaharjun kanssa. Tila on kehittänyt viljelyä ja muuta toimintaa koko ajan ympäristöystävällisempään suuntaan. Esimerkiksi suurin osa kevätkylvöön tulevista pelloista käännettiin aiemmin syksyllä, nyt kolme neljäsosaa on kasvipeitteisenä yli talven. Lannoitteita käytetään tarkasti ja vain sen verran, mitä pelto kulloinkin tarvitsee. Lietelanta sijoitetaan peltoon kasvukaudella.

    Vesistöjen varrella on suojakaistoja ja märkyydestä kärsivältä lohkolta on pumpattu vettä pois aurinkokennolla toimivalla pumpulla. Tila käyttää nurmiseosta, jossa on syväjuurisia kasveja. Nämä sitovat hiiltä maaperään ja ylläpitävät maan multavuutta.

    Tila on panostanut itse paljon peltojen kasvukunnon parantamiseen: niitä on salaojitettu viimeksi viitisen vuotta sitten. Salaojia myös joudutaan huuhtelemaan usein ruosteen takia. Myös varsinkin turvemaalla olevia peltoja on pitänyt kalkita usein. Maan kasvukuntoa arvioitiin myös peltokäynnillä syyskuussa 2018. Pellon hyvän kasvukunnon ylläpito on usein myös ympäristön huomioimisen kannalta parasta: ravinteet tulevat kasvien mukana tarkoin käytetyksi ja eivät pääse vesistöä rehevöittämään.      


    Piipsjärven ympärillä on alavia rantapeltoja. Ne sopivat nurmenviljelyyn pääosin hyvin. Kuvassa rehuntekoa hellekesänä 2018. Kuva: Erkki Hietaharju

    Teksti:

    Kalle HellströmLue lisää