Ympäristöasioiden pohdintaa Neuvo 2020 -palvelun avulla
Tällä ohjelmakaudella on mahdollista laatia maatilakohtaisia ympäristösuunnitelmia Neuvo 2020 järjestelmän tuella.
VYYHTI II -hankkeessa aktivoitiin viljelijöitä hyödyntämään Neuvo 2020 -ympäristösuunnitelmia maatilan ympäristöasioiden tarkastelemiseen. Erityistarkastelussa oli peltojen vesitalous, joka vaikuttaa paitsi viljeltävyyteen, satotasoon ja ravinteiden hyödyntämiseen myös vesistövalumiin. Ympärisösuunnitelmia laativat ProAgria Oulun kasvintuotannon asiantuntijat Marika Sohlo ja Risto Jokela.
Oulaisten Piipsjärvellä pohdittiin viljelijöiden kanssa maatalouden vesienhoitoa eri tilaisuuksissa ja Neuvo 2020 -ympäristösuunnitelmissa. Lisäksi Piipsjärveen laskevan Kurjenojan vesiensuojelun tason parantamisesta teetettiin selvitys.
MTY Maitolandian tuotantotilat sijaitsevat Piipsjärven itärannalla ja pellot viettävät järveen. Ympäristöasiat on huomioitu hyvin. Kuva: Kalle Hellström
Peltojen kasvukunnon pohdintaa
MTY Maitolandialle laadittiin ympäristösuunnitelma maaliskuussa 2018. Erkki Hietaharju piti suunnittelua hyödyllisenä. Hietaharjun pelloista osa sijaitsee Kurjenojan varrella, jossa peltojen märkyyteen vaikuttaa korkealla oleva järvenpinta.
Yhtenä ratkaisuna tehdyssä selvityksessä esitettiin kosteikkoa, jossa maatalouskosteikon tukiedellytykset täyttyivät. Piipsjärvellä on alkanut myös tilusjärjestely, jossa peltolohkoja voidaan järjestellä järkevämmiksi kokonaisuuksiksi.
Ympäristö huomioon tilan kehittämisessä
MTY Maitolandia on kehittänyt viljelyä ja muuta toimintaansa koko ajan ympäristöystävällisempään suuntaan. Tilalla toteutetaan peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, täsmälannoitusta, lietelannan sijoittamista peltoon kasvukaudella. Vesistöihin rajautuvien peltojen suojakaistat ovat kunnossa. Tila käyttää nurmiseosta, jossa on syväjuurisia kasveja. Nämä sitovat hiiltä maaperään ja ylläpitävät maan multavuutta. Peltojen kasvukuntoa on parannettu: peltoja on salaojitettu, salaojia huuhdeltu ja peltoja kalkittu. Hyvän kasvukunnon ylläpito vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin.
Piipsjärven ympärillä on alavia rantapeltoja. Ne sopivat nurmenviljelyyn pääosin hyvin. Kuvassa rehuntekoa hellekesänä 2018. Kuva: Erkki Hietaharju
Teksti:
