• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Verkostoilla tehoa vesienhoitoon
  • Verkostoilla tehoa vesienhoitoon

    08.09.2020: Verkostoista, vaikuttamisesta ja vesiensuojelusta

    26.08.2020: Maija Venäläinen, LUVY: Verkostoyhteistyö myötätuulessa Länsi-Uudellamaalla

    ”Kuka varjelisi aarteet korvaamattomat: vesien kimalluksen, ilmojen valon?”

    22.07.2020: Mari Tolkkinen, Heikki Mykrä, SYKE:
    Kaikki hyöty irti metsäpurojen suojavyöhykkeistä

    Avohakkuisiin perustuva metsänkasvatus vaatii yleensä maan muokkausta metsän uusiutumisen varmistamiseksi. Tällöin purojen varsille on syytä jättää suojavyöhyke eli kaistale ehyttä maata, joka estää maa-ainesta ja ravinteita huuhtoutumasta hakkuuaukealta vesistöön. Mutta mitä oikeastaan pitäisi suojella ja minkälainen suojavyöhyke on riittävä?

    24.06.2020: Hannu Hökkä, Luke:
    Siellä on se joki

    Muutin vajaa neljä vuotta sitten Rovaniemeltä Ouluun ja samalla hankin kakkosasunnoksi entisen kotitaloni Iistä. Lapissa kului 30 vuotta ja viihdyin siellä mainiosti; työ oli sitä mitä halusinkin tehdä, asunto oli metsän reunassa, tontin nurkalta pääsi hiihtämään, marjaan tai muuten vain sisään vaaramaisemaan.

    28.05.2020: Lauri Rantala: Kokemuksia Iijoen vesistön koordinaatiosta

    Mitä ison vesistöalueen koordinointi on käytännössä? Työnkuva on harvinainen Suomessa ja tässä ollaan monella tapaa vasta opettelemassa asioita.

    13.05.2020: Birger Ylisaukko-oja: Rautavirtaa vesistöihin on hillittävä

    Oulun yliopiston tutkijaryhmä nosti uudessa tutkimuksessaan näkyville rautailmiön koko Kalimenjoen vesistön ongelmana. Jäälinojan valuma-alue, Jäälinjärvi mukaan lukien, on lähes neljännes Kalimenjoen valuma-alueesta.

    14.04.2020: Heikki Tahkola: Käyttö- ja hoitosuunnitelmille odotettu jatkoaika

    Kalastuslain ja -asetusten mukaisesti uusien kalatalousalueiden tehtävänä on muun muassa käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen. Niiden piti olla valmiina vuoden 2020 loppuun mennessä. Viimeisimmän valtioneuvostolta saadun tiedon mukaan suunnitelmien laadintaan on annettu jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun saakka.

    25.03.2020: Riina Rahkila: Vesienhoidon verkostoituminen – ei pikajuoksua, vaan aivan muuta

    Vesienhoidon verkostotoimintaa ovat eri puolilla Suomea käynnistäneet ja käynnistämässä toimijat, joilla on aito rakkaus tähän kestävyyslajiin. Me verkostotoimijat haluamme edistää pitkäjänteisesti vesiemme hyvää tilaa sekä lisätä alan yhteistyötä ja käytännön kunnostustoimia.

    26.02.2020: Markus Saari: Kalimenjoki – joki rautaisessa kunnossa

    Kalimenjoki on Oulun pohjoispuolella virtaava pienehkö valjastamaton joki, jota voidaan pitää lähes luonnontilaisena. Vesistöllä ja sen valuma-alueilla on sijaintinsa ja ympäristönsä ansiosta merkittävää luontoarvoa sekä potentiaalia ekosysteemipalveluille.

    22.01.2020: Tapio Koistinaho, Ylivieskan kaupunki: Senaatin käskyt, EU:n direktiivit

    Tulvat vaivasivat Kalajokilaaksoa jo 1880-luvulla, tuskin ensimmäistä kertaa silloinkaan.

    18.12.2019: Kaisa Heikkinen, Suomen ympäristökeskus: Valuma-alue vesiensuojelussa

    27.11.2019: Timo Yrjänä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Säpinää kunnostusrintamalla

    Vesiä on pohjoisessa Suomessakin kunnostettu jo pitkään. Aktiivisia vuosia seuranneen hiljaisemman vaiheen jälkeen vauhti alkoi taas viime vuonna kiihtyä.

    13.11.2019: Ritva Nilivaara-Koskela, Suomen ympäristökeskus: Vesiruton poiston mahdollisuuksia tutkitaan Vuotungilla

    Elokuun puolivälissä Isoniemeen Vuotunkijärven rannalle alkoi kerääntyä jos jonkinlaista välinettä: niittokoneita, veneitä, karhotin, paalain, droneja, kahviteltta, raivausnuotta, nuottakelut ja paljon muuta. Kyseessä oli Elodea II -hankkeen yhdessä paikallisten maatalousyrittäjien, Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja kuusamolaisen kalastusyrittäjän NetVeken kanssa toteuttama haitallisen vieraslajin, kanadanvesiruton, poisto-operaatio.

    23.10.2019: Pauliina Louhi, Luke: Hupisaarten puroissa polskii jälleen taimen!

    Hupisaarten taimenhanke on yksi hauskimpia ja antoisimpia hankkeita, joissa olen ollut mukana. Noin kahden kilometrin puroverkosto sijaitsee Hupisaarten kaupunkipuistossa Oulun ydinkeskustassa, joten ero aikaisempiin "keskellä metsää" sijaitseviin tutkimuskohteisiini on huima.

    28.08.2019: Maarit Satomaa: Kunnostustarinoita Pohjois-Pohjanmaalta

    Viime vuosina työkuvaani on tullut entistä vahvemmin vesienhoito. Maatalouden tukijärjestelmissä on ollut mahdollista hakea tukea kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon. Tätä kautta on oma maailmani vesienhoitoon liittyviin teemoihin avautunut hurjasti.

    24.07.2019: Tero Väisänen: Suomen rehevät järvet kuntoon kemikaaleilla?

    Littoistenjärvellä Varsinais-Suomessa käytettiin kesällä 2017 kemikaalia sitomaan järveä samentanutta kiintoainetta ja levämassaa sekä tietenkin ravinteita – fosforia ja typpeä.  Järven ranta-asukkaat ja kansalaiset kauempaakin kävivät ihmettelemässä juuri kemikaloitua, lähes välimerimäistä, turkoosin kirkasta järveä.

    Littoistenjärven laajan mediahuomion jälkeen monessa niemen notkossa virisi ajatuksia rehevöityneen kotijärven kemikaloinnista.

    26.06.2019: Jarno Turunen, Jukka Aroviita: Rantametsät parantavat maatalousalueiden jokien tilaa

    Virtavedet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa rantavyöhykkeen kanssa. Rannalla kasvava metsä varjostaa uomaa ja pitää veden viileämpänä. Puista tippuvat lehdet ja maahyönteiset taas ovat tärkeä ravinnonlähde pohjaeläimille ja kaloille. Lisäksi rantametsästä uomaan kaatuvat puut lisäävät elinympäristön vaihtelua ja laatua pohjaeläimille ja kaloille kuten taimenelle.