• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Verkostoilla tehoa vesienhoitoon
  • Verkostoilla tehoa vesienhoitoon

    13.11.2019: Ritva Nilivaara-Koskela: Vesiruton poiston mahdollisuuksia tutkitaan Vuotungilla

    Elokuun puolivälissä Isoniemeen Vuotunkijärven rannalle alkoi kerääntyä jos jonkinlaista välinettä: niittokoneita, veneitä, karhotin, paalain, droneja, kahviteltta, raivausnuotta, nuottakelut ja paljon muuta. Kyseessä oli Elodea II -hankkeen yhdessä paikallisten maatalousyrittäjien, Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja kuusamolaisen kalastusyrittäjän NetVeken kanssa toteuttama haitallisen vieraslajin, kanadanvesiruton, poisto-operaatio.

    23.10.2019: Pauliina Louhi: Hupisaarten puroissa polskii jälleen taimen!

    Hupisaarten taimenhanke on yksi hauskimpia ja antoisimpia hankkeita, joissa olen ollut mukana. Noin kahden kilometrin puroverkosto sijaitsee Hupisaarten kaupunkipuistossa Oulun ydinkeskustassa, joten ero aikaisempiin "keskellä metsää" sijaitseviin tutkimuskohteisiini on huima.

    28.08.2019: Maarit Satomaa: Kunnostustarinoita Pohjois-Pohjanmaalta

    Viime vuosina työkuvaani on tullut entistä vahvemmin vesienhoito. Maatalouden tukijärjestelmissä on ollut mahdollista hakea tukea kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon. Tätä kautta on oma maailmani vesienhoitoon liittyviin teemoihin avautunut hurjasti.

    24.07.2019: Tero Väisänen, Suomen ympäristökeskus: Suomen rehevät järvet kuntoon kemikaaleilla?

    Littoistenjärvellä Varsinais-Suomessa käytettiin kesällä 2017 kemikaalia sitomaan järveä samentanutta kiintoainetta ja levämassaa sekä tietenkin ravinteita – fosforia ja typpeä.  Järven ranta-asukkaat ja kansalaiset kauempaakin kävivät ihmettelemässä juuri kemikaloitua, lähes välimerimäistä, turkoosin kirkasta järveä.

    Littoistenjärven laajan mediahuomion jälkeen monessa niemen notkossa virisi ajatuksia rehevöityneen kotijärven kemikaloinnista.

    26.06.2019: Jarno Turunen, Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus: Rantametsät parantavat maatalousalueiden jokien tilaa

    Virtavedet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa rantavyöhykkeen kanssa. Rannalla kasvava metsä varjostaa uomaa ja pitää veden viileämpänä. Puista tippuvat lehdet ja maahyönteiset taas ovat tärkeä ravinnonlähde pohjaeläimille ja kaloille. Lisäksi rantametsästä uomaan kaatuvat puut lisäävät elinympäristön vaihtelua ja laatua pohjaeläimille ja kaloille kuten taimenelle.