• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Uutiset » Vesiruttoa poistetaan jälleen Kuusamossa
  • Vesiruttoa poistetaan jälleen Kuusamossa

    14.08.2020

    Vesiruttoa poistetaan jälleen Kuusamon Vuotunkijärvestä 18.–20.8. Tavoitteena on löytää kustannustehokas tapa hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa, etsiä vesiruttomassan käsittelyyn sopivia tekniikoita ja teknologioita sekä arvioida vesiruton hyödyntämisen taloudellista kannattavuutta maanparannus- ja lannoituskäytössä sekä biokaasuntuotannossa.

    Operaation takana on Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Oulun yhteishanke, Elodea II.

    Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin Suomessa ja voi muodostaa koko järven täyttäviä kasvustoja. Näitä massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla.

    Raivausnuottaus onnistui hyvin

    Vesiruton pahoin valtaamalla Vuotunkijärvellä tehtiin ensimmäiset vesiruton raivausnuottaukset viime vuoden elokuussa yhteistyössä Vuotungin yhteisen kalaveden osakaskunnan ja kuusamolaisen kalastusyrittäjän NetVeken kanssa. Yrittäjä Veikko Nevala rakensi raivausnuotan, jolla vesiruttokasvusto vedettiin niittämisen jälkeen rantaan.

    Kolmepäiväisen urakan aikana vesiruttoa nostettiin rannalle hankehenkilöstön, osakaskunnan ja paikallisten maatalousyrittäjien voimin. Nuottaus onnistui hyvin.

    Edellisen maastokauden kokemusten perusteella on nuottauskalustoa kehitetty kevään 2020 aikana. Tulevassa maastokokeessa kokeillaan myös vesiruton läjitysmenetelmiä erilaisilla sulkuverkoilla. Näillä kehitystoimilla pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan vesiruton poistamista ja sen hyödyntämistä eri jatkotoimenpiteissä.

    Vesirutto on merkittävä haitta järville

    Vesiruton pahoin valtaamassa järvessä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa. Massakasvustoina esiintyessään vesirutto aiheuttaa vakavia haittoja järvien ekologialle. Vesirutto tukahduttaa muiden lajien kasvua ja kuollut kasvimassa kuluttaa hajotessaan runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.

    Elodea II -hanke selvittää laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehittää poiston suunnittelumenetelmiä korjuun haittojen minimoimiseksi. Vaikka vesiruttoa ei saada kokonaan poistettua järvestä, tavoitteena on tukea vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttöä sekä elinkeinoja, jotka pohjautuvat vesistöjen hyödyntämiseen.

    Korjuumenetelmien testausta

    Aiemmin saatujen tulosten perusteella vesirutto soveltuu parhaiten maaparannus- ja lannoituskäyttöön sekä biokaasun tuotantoon. Maastokokeissa arvioidaan näiden hyötykäyttömuotojen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä.

    – Lisäksi voidaan tunnistaa käytössä olevien korjuumenetelmien ja maatalouskoneiden kehittämistarpeita, jotta ne soveltuisivat mahdollisimman hyvin kostean ja rihmamaisen vesiruton käsittelyyn, ja saadaan selville eri menetelmäketjujen toimivuus, projektipäällikkö Ritva Nilivaara kertoo.

    Vesistövaikutusten seurannan perusteella kehitetään vesiruton poiston suunnittelumenetelmiä niin, että korjuun haitalliset vaikutukset vesistössä voidaan minimoida.

    Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Koneyrittäjienliitto, Marjatta ja Eino Kollin säätiö ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

    Lisätietoa

    Heikki TahkolaLue lisää

    heikki.tahkola@proagria.fi,
    040 747 7652

    Projektipäällikkö Ritva Nilivaara, Suomen ympäristökeskus, 029 525 2052,
    ritva.nilivaara@ymparisto.fi

    Mediakuvat


    Kuvat: Maarit Satomaa