• proagriaoulu.fi » Hankkeet » VYYHTI II » Kunnostustarinoita » Vesien hyväksi tehty työ tuottaa tulosta Haapaveden järvillä
  • Vesien hyväksi tehty työ tuottaa tulosta Haapaveden järvillä

    Haapavedellä on saatu hyviä tuloksia vesistöjen kunnostuksessa viime vuosien aikana. Vatjusjärvillä herättiin jo kymmenen vuotta sitten järven tilan heikkenemiseen, kun ongelmana olivat toistuvat sinileväkukinnat.

    Osakaskunta ja kylätoimijat yhdessä Haapaveden kaupungin kanssa lähtivät suunnittelemaan järvien kunnostustoimia vuonna 2009.

    – Rahaa on nyt käytetty 400 000 euroa ja talkootyötä tehty 30 000 euron edestä, arvioi Hannu Riuttanen, Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan puheenjohtaja.

    Haapaveden kaupungilla on ollut keskeinen rooli paitsi kunnostusten rahaliikenteen hoitamisessa myös toiminnan rahoittamisessa (omarahoitus 115 000 euroa). Muita rahoituslähteitä ovat olleet Vattenfallin avustus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoitoavustus, Lapin ELY:n kalatalousrahat ja Metsäkeskuksen KEMERA-tuki. Osakaskunta on laittanut omaa rahaa 20 000 euroa, ja lahjoituksia kyläläisiltä ja mökkiläisiltä on saatu yli 13 000 euroa.

    Myllyojan kunnostamisesta teki suunnitelmat Oulun kalatalouskeskus.
    Kuva: Heikki Tahkola

    Pieniä kokonaisuuksia, eri rahoituslähteitä

    Vuonna 2009 laaditun kunnostusselvityksen puolen miljoonan kustannusarvio oli liian iso summa kerralla rahoitettavaksi, niinpä kunnostuksia oli paloiteltava pienempiin kokonaisuuksiin. Kunnostustöitä onkin tehty viime vuosina useaan otteeseen ja eri rahoituksilla.

    Kunnostustöissä lähdettiin liikkeelle virkistyskäyttörakenteiden parantamisesta. Vatjusjärville rakennettiin muun muassa kaksi veneenlaskupaikkaa, uimaranta, venepuut, puuceet, liiteri ja pukukoppi. Talvella 2017 ruopattiin vesialuetta Kukkarosaaren luona.  

    – Vesikasveja on vuosina 2016–2018 niitetty 145 hehtaarin alalla Iso- ja Pikku Vatjusjärvessä, Kurranjärvessä ja Kirkkojärvessä, ynnää Hannu Kulju kunnostushankkeen tuloksia. Vesikasvien niitolla on saatu parannettua veden laatua, helpotettu vesistöissä liikkumista ja kohennettu kylien maisemaa. Myös rantojen pajukoita on Vatjusjärvillä raivattu 15 hehtaarin alueella.

    Poistokalastusta ja rantojen raivausta

    Ennen kunnostustoimia Vatjusjärvien sisäinen kuormitus oli suuri ja särkikalakanta tiheä. Vuodesta 2015 on poistokalastettu vähempiarvoista kalaa lähes 40 000 kiloa. Kalastus on tehty viidellä rysällä, ja siihen on ollut palkattuna kaksi miestä kesäkaudella.

    Vatjusjärviin tulevaa ulkoista kuormitusta vähennetään vuosina 2018–2019 KEMERA-tuella metsätalousalueille rakennettavilla kosteikoilla, laskeutusaltailla ja pohjapadoilla.

    Pikku-Vatjusjärvestä Kirkkojärveen laskevan Myllyojan kunnostamisesta virtavesikaloille ja ravuille paremmin sopivaksi teki suunnitelmat Oulun kalatalouskeskus. Kunnostustoimet tehtiin pääosin kaivurilla syksyllä 2018.

    Hoitotoimilla on saatu selvää parannusta vesistöjen tilaan. Iso-Vatjusjärvessä tämä näkyy kalaston rakenteessa, mikä indikoi vedenlaadun muutosta tyydyttävästä hyväksi. Sinilevätilanne on myös rauhoittunut aiemmista vuosista. Vesikasvien niitto on helpottanut veneilyä ja kalastusmahdollisuuksia. Kunnostettu uimaranta vetää väkeä kesällä ja vesakoiden raivaus on parantanut maisemaa. Myös Kirkkojärvi näyttää nyt enemmän järveltä.

    Tulevina vuosina vähempiarvoisen kalan poistokalastusta jatketaan. Poistokalastusta ja rantojen raivauksia tehdään jatkossa muillakin Haapaveden järvillä, muun muassa Pirnesjärvellä. Vesikasvien niittoa jatketaan Kirkkojärvessä, ja Vatjusjärvillä tehdään täydentäviä niittoja.


    Haapaveden Kirkkojärven niittonäytös kesällä 2018. Kuva: Kalle Hellström

    Paikallisella aktiivisuudella hyviä tuloksia

    Haapaveden vesistökunnostukset ovat hyvä esimerkki omatoimisesta paikallisesta aktiivisuudesta vesistöjen ja ympäristön hyväksi. VYYHTI II-hankkeen pilottialueeksi hakivat keväällä 2016 sekä Vatjusjärven että Pirnesjärven toimijat. Varsinainen pilottialuesuunnitelma laadittiin Pirnesjärvelle, mutta samalla päätettiin edistää Haapaveden järvitoimijoiden välistä yhteistyötä. Neuvontaa ja yhteydenpitoa on ollut eri muodoissa kolmen vuoden aikana.    

    Teksti:

    Kalle HellströmLue lisää