Välkettä vesistöihin – raivausnuottausta Kuusamossa ja Sievissä, vesikasvien niittoa Oulaisissa ja Haapavedellä

Vesistöjen virkistys- ja maisema-arvot kohenevat vesikasvien poistolla. Vesistöjen rehevöityminen on lisännyt ajan saatossa vesikasvien määrää. Niitto ei suoraan paranna veden laatua, mutta veden virtauksen ja vaihtuvuuden lisääntyessä vesistöjen yleistila ja virkistysmahdollisuudet paranevat.

Vesikasvillisuus tarjoaa suoja- ja kasvupaikkoja eläinplanktonille sekä turvaa kalanpoikasille. Huolellisen suunnittelun kautta huolehditaan, että vesikasvillisuutta jää myös ojansuihin pidättämään valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta ja estämään rantojen kulumista.

ProAgria Oulun hallinnoima VYYHTI II -hanke järjestää vesienhoitoon liittyviä työnäytöksiä Pohjois-Pohjanmaan alueella seuraavasti:

ke 8.8.2018 klo 11– 15, Kuusamon Vuotunkijärvi, vesiruton raivausnuottaustyönäytös
pe 10.8.2018 klo 11– 15, Sievin Korhosjärvi, sammaleen raivausnuottaustyönäytös
la 11.8.2018 klo 11–14, Haapaveden Kirkkojärvi, Paakkilan pappila, vesikasvien niittotyönäytös, kalankäsittelyä ja tietoa vähempiarvoisen kalan hyödyntämisestä
la 8.9.2018 klo 11– 15, Oulaisten Piipsjärvi, vesikasvien niittotyönäytös

Oulaisten Piipsjärvellä ja Haapaveden Kirkkojärvellä vesikasveja niitetään veneeseen kiinnitettävällä laitteistolla. Pohjois-Pohjanmaalla useat osakaskunnat ovat hankkineet niittokalustoa, ja niittotyössä kannattaa tehdä alueellista yhteistyötä.

Kuusamon Vuotungissa ja Sievin Korhosjärvillä järjestetään raivausnuottausnäytökset, joissa poistetaan Vuotungissa järvialueelta vesiruttoa ja Sievissä sammalta. Näiden virkistyskäyttöä haittaavien vesikasvien hyötykäyttömahdollisuudet ovat nousseet viime vuosina esiin.

Vesirutto voisi toimia maanparannusaineena pelloilla, jolloin sen sisältämät ravinteet saataisiin kierrätettyä takaisin esimerkiksi viljelykasvien käyttöön. Sammaleen osalta esimerkiksi Biolan on kerännyt vesistössä kasvavaa sirppisammalta käytettäväksi harmaavesisuodattimissa.

Myös muu niitettävä vesistöjen ja rantojen kasvillisuus on kompostoituna hyvää peltojen maanparannusainetta. Tuoretta niittojätettä voi hyödyntää myös biokaasulaitoksissa.

Raivausnuottaukseen liittyvästä työnäytöksestä vastaa lohjalainen vesienhoidon ammattilainen Aarre Arrajoki. Vesienhoitoon liittyvistä kysymyksistä paikalla voi keskustella Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkolan kanssa. Valuma-alueen vesienhoitoon vinkkejä antaa Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Maarit Satomaa.

Tervetuloa mukaan! Kahvitarjoilu.