• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » Pohjoisen maisemahelmet » Vaikuttavaa yhteistyötä Perämeren rantaniittyjen hoidossa
  • Vaikuttavaa yhteistyötä Perämeren rantaniittyjen hoidossa

    Pohjois-Pohjanmaalla on kunnostettu 25 vuoden aikana 4 000 hehtaaria merenrantaniittyjä. Laidunnetuilla Perämeren rantaniityillä on jopa kansainvälistä merkitystä niillä pesivälle rantalinnustolle. Kohteet ovat myös tärkeitä niitä hoitavien emolehmätilojen elinkeinolle. Tuloksia on saavutettu usean tahon pitkäjänteisellä yhteistyöllä.

    Merenrantaniittyjen hoito kiinnostaa edelleen. Sen osoitti 27.tammikuuta pidetty webinaari, joka keräsi 100 osallistujaa. Kokosimme havaintoja tilaisuuden puheenvuoroista.

    Perämeren rantaniittyjen hoitohanke on ollut menestystarina, joka on mahdollistunut viranomaisten, viljelijöiden, neuvojien ja muiden tahojen tiiviillä yhteistyöllä. Hoidettujen rantaniittyjen ala on kasvanut Suomen EU-jäsenyysaikana 200 hehtaarista nykyiseen 4 000:een.

    Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus laati käynnistämästään yhteistyöstä kilpailumateriaalin Suomen paras maisemahankekilpailuun, jonka Perämeren rantaniittyjen hoitohanke voitti viime marraskuussa.  Perämeren rantaniittyjen hoitotyö edustaa Suomea tänä vuonna Euroopan maisemapalkintokilpailussa.

    Ministeri Krista Mikkonen kertoi palkitsemispuheessaan hoitohankkeen olevan kansainvälistä tasoa ja esimerkkinä Helmi-ohjelman perinnebiotooppi- ja lintuvesityölle. Itämeren alueen boreaalisista merenrantaniityistä 20prosenttia on Pohjois-Pohjanmaalla.


    Siikajoki, Turpeenperä. Kuva: Kalle Hellström

    Eliöstön tila on parantunut

    Rantaniittyjen hoidon vaikutuksista kasvi- ja eläinlajistoon kertoi Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Eliöstön tilaa on saatu selvästi parannettua hoidon avulla, ja monien lajien tarvitsemaa matalakasvuista rantaniittyä on nyt hyvin tarjolla. Muun muassa rantaniityillä pesivät etelänsuosirri, mustapyrstökuiri ja suokukko ovat hyötyneet rantaniittyjen hoidosta ja kahden ensimmäisen uhanalaisluokitus onkin viime vuosina lieventynyt.

    Uusiakin uhkia ovat muun muassa ilmastomuutoksen tuomat myrskytulvat ja vieraspedot, kuten minkki ja supikoira, jotka tuhoavat rantalintujen pesintöjä.  

    Johanna Helkimo toi ympäristöministeriön terveiset. Perinnebiotooppeja on arvioitu olevan Suomessa nyt noin 56 000 hehtaaria, joista hoidon piirissä 34 000 hehtaaria. Helmi-ohjelmassa on tarkoitus kunnostaa 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja lähivuosina. Muutenkin perinnebiotooppien hoidolle tämä vuosi näyttää valoisammalta kuin pitkään aikaan. Ympäristösopimushaku perinnebiotoopeille avataan todennäköisesti tänä keväänä ja myös uuden kansallisen kunnostustuen ohjeistus on valmistelussa.

    Vuosina 2021-2022 on EU:n maatalouspolitiikassa siirtymäkausi ja menossa on uuden ohjelmakauden CAP-valmistelu. Tavoite on saada uusi ohjelmakausi käyntiin vuonna 2023.

    Karjatiloilla keskeinen rooli

    ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten Taimi Mahosenaho ja Maarit Satomaa kertoivat, kuinka keskeinen taho merenrannikon karjatilat ovat olleet Perämeren rantaniittyjen hoidossa arvokkaaksi kokonaisuudeksi. Ilman viljelijöiden investointeja, laiduntavaa karjaa ja työtä tämä ei olisi ollut mahdollista.

    Tilat lähtivät kehittämään toimintaansa 1990-luvulla, ja nykyisin monet näistä emolehmätiloista ovat omalla sektorillaan valtakunnan kärkitiloja. Muutamat tilat ovat brändänneet luonnonlaidunlihaakin, kun toiminnan vastuullisuutta on korostettu positiivisena näkökulmana viime vuosina. Mahdollisuuksia rantaniityillä tuotettu liha tarjoaa hyvin jatkossakin.

    Ilmastonmuutoskeskustelussa on viime aikoina nostettu esille maatalouden tärkeä rooli hiilensitojana monivuotisen nurmipinta-alan ansiosta. Muokkaamattomat rantaniityt voivat toimia oikein hoidettuina hiilensitojina, vesien suojavyöhykkeinä, luonnon monimuotoisuuskohteina ja luontomatkailuun liittyvinä alueina ruoantuotannon ohessa.

    Antti Valtokari Siikajoelta kertoi kokemuksiaan emolehmien laidunnuksesta Lintusäikän merenrantaniityllä. Rantaniityt tarjoavat oivan kesälaitumen tilan emolehmille, minkä johdosta peltoalaa ei tarvita niin paljon eläinten rehuntuotantoon. Jo yli 30 vuoden ajan hoidettu rantaniitty on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi.

    Kokemukset rantalaidunnuksesta ovat olleet pääosin myönteisiä niin lehmien sorkkaterveydelle kuin lajityypilliselle käytöksellekin. Haasteita aiheuttavat välillä esimerkiksi petoeläimet ja korkealle nouseva merivesi. Yhteistyö mökkiläisten, marjastajien ja metsästäjien kanssa on sujunut hyvin.      


    Hailuoto, Pökönnokka. Kuva: Kalle Hellström

    Sopimustekstiin kannattaa paneutua

    Jukka Tuovinen toi ELY-keskuksen valvontapuolen terveiset webinaariin. Hän oli itse käynnistämässä asiaa hoitosopimuskäsittelijänä 1990-luvulla ja kiitti toimijoita onnistuneesta työstä. Hän esitteli valvonnan vinkkejä hoitoon ja kannusti muun muassa lukemaan kohteen hoidosta tehdyn sopimuksen tarkkaan. Esimerkiksi peruskunnostukseen liittyvä ruovikon niitto tai pajukon raivaus kannattaa tehdä, koska se helpottaa laidunnusta ja vähentää riskiä, että valvontatilanteessa tulee ongelmia.

    Hoitosuunnitelmien laatu on parantunut viime vuosina ja monet alkuun varsin ruovikoituneet kohteet ovat nyt matalakasvuista niittyä. Selkeämpää ohjeistusta kuulijoiden taholta toivottiin muun muassa laitumilla olevan puuston ja tiettyjen niille maksettavien peltotukien osalta.

    Maarit Vainio ELY-keskuksesta kertoi kolmivuotisesta perinnebiotooppien päivitysinventointiurakasta. Tuleva kesä on kolmas ja viimeinen inventointikesä. Kohteita on inventoitu tähän mennessä Pohjois-Pohjanmaalla noin 330 ja yhteensä  5300 hehtaaria. Merenrannikon inventointeihin on panostettu parina kesänä ja ne onkin saatu aika hyvin tehtyä.

    Jäljellä olisi vielä 340 kohdetta ja noin 2 000 hehtaaria. Inventoinnit ovat osa Helmi-ohjelmaa, jonka tulosten perusteella voidaan kohteiden kunnostuksia ja hoitoa suunnitella jatkossa paremmin.

    Marika Laurila LUKEsta esitteli vuoden 2021 alussa käynnistynyttä kaksivuotista Rantalaidun-hanketta. Se pureutuu rantalaiduntamisen erityiskysymyksiin, kuten ravinnekiertoon ja vesistövaikutuksiin. Lisäksi kootaan tietoa laidunjärjestelyistä ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä hyvistä käytännöistä. Myös sopimuskäytäntöjen kehittäminen on työlistalla hankkeessa.

    Maisemanhoitoon toimijaverkosto

    Lopuksi osallistujia pyydettiin miettimään, minkälainen voisi olla maisemanhoidon toimijoiden verkosto Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjoisen maisemahelmet -hankkeessa kootaan ehdotus verkoston toiminnasta. Osallistujat vastasivat lyhyeen kyselyyn, jossa piti miettiä omaa verkostoa, minkälaista toimintaa ja hyötyjä verkostolla voisi olla sekä miten tiedonvälitystä voisi hoitaa maisemanhoidon toimijakentässä. Kyselyyn tuli 61 vastausta.

    Kirjoittaja:

    Kalle HellströmLue lisää

     

     

    Pohjoisen maisemahelmet.
    Lue lisää

    Lisätietoa rantaniittyjen hoidosta

    Tutustu 27.1. pidetyn Yhteistyöllä tuloksia Perämeren rantaniittyjen hoidossa -webinaarin esityksiin täällä.


    Asiantuntijat