• proagriaoulu.fi » Ajankohtaista » Blogit » MaitoLiideri » Vähemmän työtä, enemmän tulosta
  • 18.10.2018

    Vähemmän työtä – enemmän tulosta

    Lindell Whitelock vieraili jälleen Suomessa. Tuo paljon maidontuotannon maailmaa nähnyt ja kokenut leppoisa amerikkalaismies, jonka rauhallista ja asiantuntevaa sanomaa kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Hän vieraili Suomessa yhteistyötahojensa luona. ProAgria Oulun Maitoliideri-hanke on niistä yksi.

    Kiersimme neljällä alueemme maitotilalla niin sanotulla Follow Up -käynnillä. Nämä tilat olivat mukana, kun kävimme viime vuonna Lindellin vieraina Wisconsinissa. Matkakertomus löytyy täältä.

    MäntyMaito Oy on panostanut karjaan uusimmilla opeilla jo pitkään. Tarpeeksi hyvä ei silti ole tarpeeksi hyvä, kun tavoitteena on tehdä enemmän tulosta vähemmällä työmäärällä. Lindell Whitelock kertoo, mihin kannattaa nyt panostaa.

    Kasvatetaan vain tarvittavat hiehot

    Poikimaikätavoite 22 kuukauteen ja umpiaika 45 päivään. Silloin maitoa tuottavien eläinten osuus lisääntyy.

    Karjan korkea uudistusprosentti kasvattaa hiehojen lukumäärää. 100 lehmän karjassa 35 prosentin uudistustahdilla tarvitaan 35 poikivaa hiehoa vuodessa. Ensikon tuotos on 15 prosenttia alhaisempi kuin kaksi kertaa poikineen lehmän ja 25 prosenttia vähemmän kuin kolme kertaa poikineen lehmän. Kun vanhempi lehmä korvataan hieholla, menetetään aina myös maitoa.

    22 kuukauden iässä poikiva hieho on fyysisesti valmis, mutta psyykkisesti vielä teini. Siksi panostus ensikoiden omaan ryhmään kannattaa. Myös suomalainen tuotosseuranta-aineisto tukee nuorempaa poikimaikää. Kun vielä päivitämme vasikka-, hieho- ja lehmäprosesseissa tarvittavat yksityiskohdat kuntoon, saamme nykyisistä navetoista ulos enemmän maitoa alhaisemmin tuotantokustannuksin.

    Lehmien tuotos poikimaiän mukaan


    Lähde: ProAgria Tuotosseuranta 2017.

    Huomio umpilehmiin

    Umpeenlaittopäivä on lehmän tuotantokauden tärkeimpiä vaiheita. Umpeen laitettaessa lehmän tulee olla kuntoluokassa 3. Jos lehmä lihoo loppulypsykaudesta, se tulee umpeuttaa aikaisemmin. Loppulypsykausi on ainoa vaihe, jossa lihominen ja ”fat cow syndroma” sekä poikimisen jälkeiset ongelmat saadaan hallintaan.

    45 päivän umpiaika riittää utarekudoksen uusiutumiseen ja korkeiden vasta-ainepitoisuuksien tuottamiseen ternimaitoon. Umpilehmäosaston tulee olla väljä: eläinpaikkojen täyttöaste saa olla 85 prosenttia, jos halutaan menestyä poikineiden lehmien kanssa. Umpilehmän tulee syödä 12–15 kuiva-ainekiloa päivässä.


    Lähteen tilan väen panostus umpilehmiin ilahdutti kovasti Lindellin silmää. Työ näkyy sekä ihmisten että eläinten rentona olemuksena. Korjaavien toimenpiteiden määrä päivittäisessä karjanhoitotyössä on selvästi vähentynyt.

    Maksimitäyttö ei kannata

    Korkeatuottoinen lehmä tarvitsee ruokintapöytätilaa 70 senttiä. Tämä onnistuu käytännössä vain kaksirivisissä pihattosysteemeissä, ja parsinavetoissa pääsääntöisesti ylittyykin.

    Ruokinnan suunnittelu on tärkeää, mutta se on matemaattispohjaista laskentaa. Eniten ratkaisee lehmien todellinen syönti. 50 kilon maitotuotokseen lehmän tulee syödä 30 kiloa kuiva-ainetta joka päivä. Poikimisen jälkeen 25 ensimmäistä päivää ratkaisee eniten, kuinka syönti lähtee nousemaan. Se maksimoi kaikkien ravintoaineiden runsasta saantia.

    Jos syönti jää yhden kuiva-ainekilon alle tavoitteen, se tarkoittaa koko lypsykaudella 200 maitokilon menetystä.

    Myös vastapoikineet tarvitsevat oman osastonsa. Suosituksena on pitää ne 21–45 päivää omana ryhmänään. Silloinkin eläinpaikkojen täyttöaste saa olla enintään 85 prosenttia.

    Utareterveys on kivijalka

    Hyvän utareterveyden tunnusluku on maidon solupitoisuus on alle 200 000. Jokainen 100 000:n nousuporras pudottaa karjan maitotuotosta 4,8 prosenttia. Huonoa utareterveyttä seuraavat aina hedelmällisyysongelmat.

    Kun hyvän utareterveyden vaatimiin olosuhteisiin ja toimenpiteisiin kiinnitetään huomiota ja tehdään tarvittavat päivitykset, paranee pääsääntöisesti myös karjan hedelmällisyys. Molemmilla on suora vaikutus karjan vaatimaan työmäärään.

    Herkät holsteinit

    Erityisesti holstein-rotu tarvitsee työhönsä sitoutuneet ihmiset. Neljän kohdan sudenkuopat maailman valtarodun kanssa ovat tässä tärkeysjärjestyksessä:

    • Ihmiset eivät tee tarvittavia asioita ajoissa tai eivät tee niitä samalla tavalla.
    • Huonosta utareterveydestä seuraa huono hedelmällisyys.
    • Ylitäyttö navetassa – ”overcrowding kills your production”.
    • Ympäristöstressi (edellisten lisäksi eläinten siirrot ja lämpöstressi).

    Lämpöstressistä saatiin viime kesänä suomalaisissakin karjoissa hyvin kokemusta. Ilmansekoittajat ja verhoseinät ovat hyviä 20 asteeseen asti. Sen jälkeen tarvitaan viilennystä suihkutettavan veden kautta. Vasta silloin saadaan lämpö siirrettyä pois eläimistä. Ei viilennetä vain ilmaa, vaan eläimiä.

    Hometoksiinisieppareita kannattaa aina käyttää, jos rehussa on säilönnällisiä haasteita. Silloin saadaan ongelmat pysäytettyä, eivätkä ne siirry karjaan aiheuttaen terveys- ja tuotostappioita.

    Tasainen poikiminen maksimoi omien rehujen katetuoton.


    Lehmien kestävyys suurin haasteemme Suomessa. Kun lehmät poistuvat karjoista juuri parhaiden tuotoskausien aikana, jää paljon hyviä ja tuotantokustannuksiltaan edullisia maitolitroja saamatta. Lähde: ProAgria Tuotosseuranta 2017.

    Poikimavälin optimialue on 390 päivää koko karjalle laskettuna. Karjan poikimiset kannattaa rytmittää tasaisesti ympäri vuoden. Tuotantokauden vaiheen luvun pysyessä joka kuukausi 160–170:n haarukassa, saadaan paras hyöty rehujen syönnin ja maitotuotoksen välille (kg maitoa / kg rehun kuiva-ainetta).

    • Ymmärrä ja oivalla lehmän pitkän käyttöiän taloudellinen merkitys: poiston syyt, eläinvirtojen hallinta, eläinpaikkojen tasainen täyttöaste ympäri vuoden.
    • Ymmärrä katetuotto, tuottojen ja kustannusten välinen erotus, joka jää tilan hyödyksi.
    • Ymmärrä vastapoikineen lehmän tuotantokauden alun merkitys.

    Lehmien poiston syyt tulee kirjata tuotosseurantaan tarkasti, jotta niitä pystytään jälkikäteen analysoimaan. Tuloksena saadaan pitkäikäisempiä lehmiä, kun tiedetään, mistä kenkä oikeasti puristaa ja mitä pitää parantaa.

    Haasteita myös USA:ssa

    Wisconsinissa on lopettanut 500 maitotilaa vuoden aikana, ja nyt paineet ovat suurimmat kuin koskaan ennen. Kilpailukykyä haetaan koko ajan kustannuksia karsimalla.

    Ruokintakustannusten alasajossa hyödynnetään omalla tilalla tuotettujen rehujen lisäksi kaikkea, mitä voidaan karjan ruokinnassa hyödyntää. Apekomponentteina käytetään onnistuneesti jopa ylijäämäpitsoja.


    Lindell Whitelockin kumppanina Suomen vierailulla oli Natalie Sneller (World Wide Sires). Heidän mielestään suomalaisilla on kaikki mahdollisuudet parempiin tuotantotuloksiin ilman työmäärän lisäämistä. Tarvitaan vain uudenlaista tekemistä.

    Teksti ja kuvat:

    Tiina KarlströmLue lisää

    Kommentit

    Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

    Kirjoita uusi kommentti

    Haluatko valmentautua huomisen maidontuottajaksi Lindellin opein?

    Ilmoittaudu mukaan 30.10. alkaviin Neuvot käyttöön -pienryhmiin. Muutama paikka on vielä vapaana.

    Pienryhmät toteutetaan Neuvo 2020 -rahaa hyödyntäen, joten osallistumisesta ei aiheudu kustannuksia. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!

    Lindellin teesit maitotilojen menestykseen

    Ole tietoinen kaikista tilasi yksityiskohdista. Käytä ainoastaan korkealuokkaisia rehuja.

    Tee työt oikein ja ajallaan sekä aina samalla tavalla.

    Työtapojen tulee olla perusteltuja ja mietittyjä, jolloin korjaavien toimenpiteiden määrä (ripulivasikat, tiinehtymättömät lehmät, huonot ensikot, sairastelevat poikineet) saadaan pysyvästi ja hallitusti vähenemään.

    Näiden tekemiseen tarvitaan parhaat työntekijät.

    Ennätysensikot ja
    Upeat umpparit –
    eroon pullonkauloista!
    Lue lisää