Turvemaiden viherlannoituskokeiluja Vaalassa

Pienryhmäläisillä on tapaaminen elokuussa Vaalassa, jossa kävimme tutustumassa Markku ja Rauha Kämäräisen Pelsonsuolla oleviin peltoihin. Markku oli kokeillut erityisesti viherlannoituksia turvamailla erilaisilla kasvilajiseoksilla.

Tilan tavoitteena oli kokeilla erilaisilla nurmi- ja suojaviljaseoksilla sekä suojaviljan eri murskausajankohdilla, mitkä seokset keräävät vihermassaa eniten sekä kasvattavat juuristoa mahdollisimman paljon. Ajatuksena oli murskata kaikilta kolmelta lohkolta puolet pitkään sänkeen, kun kasvusto tähkällä. Toinen puoli oli tarkoitus murskata elokuun puolen välin kieppeillä myös pitkään sänkeen.

Viljelijä on pitkän linjan luomuviljelijä, ja edelleen intoa riittää kokeilla uutta. Myös pojat ovat viljelyssä jo mukana.

Pienryhmä ja asiantuntijat yhdessä innokkaina Olli Valtosen kaivaman kuopan ympärillä. Kuva: Johanna Helkimo

Nähtävillä oli puitavaksi tarkoitettu herne/ohra kasvusto, johon alle oli vielä tarkoitus kylvää apilapitoinen laidunnurmiseos, jossa kolme apilalajiketta, niittynurmikkaa, nurminataa, kaksi lajiketta timoteita, Toria-ohraa 80 kiloa ja Ingrid-hernettä 100 kiloa.

Vertailussa:

• Yhdellä lohkolla oli Juuso-ruista 138 kiloa, monivuotista apilanurmiseosta 14 kiloa terästettynä 2 kilolla persianapilaa.
• Toisella lohkolla oli monivuotinen apilanurmiseos (16 kiloa), italianraiheinä  (2 kiloa), Wolmari-ohra  (45 kiloa) ja kevätruis  Juuso (60 kiloa) 26.8.
• Kolmannella vertailualalla oli Wolmari-ohra (132 kiloa), ruokonata (4,4 kiloa), persianapila (4,4 kiloa) ja monivuotinen apilanurmiseos (17,5 kiloa).

Ruis kasvoi jo aika hyvin ja ohrakin kohtuullisesti, vaikka se kärsi ruista enemmän kuivuudesta. Kasvustot olivat hyvin pystyssä. Viljelijän mukaan alueilla, joissa niitto tehtiin 18.7., juuristo oli voimakas ja tulos paras  vihermassan osalta. Osasta ruista puitiin leipäviljaa.

Viljelijä aikoi vertailla murskausajankohtia ja loppusyksystä kasvustoja. Ajatuksena oli punnita muutamilta neliömetrin aloilta kasvanut kasvusto vuosittain. Kahden nurmivuoden jälkeen tarkoitus on laittaa joku vilja koealalle. Markku Kämäräinen on tehnyt todella ansiokasta dokumentointia näiltä testilohkoiltaan ja seuranta jatkuu.

Lohkoilla kaiveltiin myös kuoppia ja havainnoitiin, että multavuus oli hyvin vaihteleva. Ojien reunat olivat lähes hiekkaa, mikä näkyi heikkona kasvuna. Toisaalta kuoppia kaivaessa kosteus oli yllättävän pinnassa niissä kohdissa, joissa oli kasvustoa.

Kuvat kahdesta eri kohdasta ojanlaidoista, jossa sadevesi oli huuhtonut maakerroksen. Noin puolessa metrissä juuristo, joka oli varmaan edeltävien kasvien juuria. Ollut aiemmin timotei-raiheinä ja luonnon nurmia. Kuvat: Markku Kämäräinen

Kuvassa uusi apilalajike Vicky sekä  Frida-alsikeapila jo kukalla ja Yngve-puna-apila vasta tulollaan. Vicky-uutuuslajike on terävälehtinen. Eroa kukinnan alotuksella oli vajaa viikko. Satotasoista ja talvehtimisesta ei voi vielä sanoa. Vickystä on ollut koealoja Hahkialan tutkimusasemalla ja ne ovat olleet sadoltaan noin 20 prosenttia parempia kuin seuraavaksi parhaat. Niistä odotellaan tuloksia, samoin tämän tilan kokemuksista myöhemmin. Kuva Markku Kämäräinen

Suojaviljan murskausta 18.7., jolloin osa rukiista oli heilimöintivaiheessa ja osa tulossa vasta tähkälle. Kuva: Markku Kämäräinen

Kuva herne-vilja-lohkolta 30.7.  Kuva Markku Kämäräinen

Apilanurmen kehitysvaiheita: maalaji karkea hieta ja hiekka sekä paikoin turve/hieta/hiekka sekoittuneena (turvesuon pohjaa tämäkin). Ensimmäinen sato murskattiin 9.6. peltoon, kun siinä oli erittäin runsaasti ahosuolaheinää. Kuva: Markku Kämäräinen

Alsikeapila hyvässä kukassa 7.7. ja muutama puna-apila. Timoteita ja nurminataa ei juuri näy kuvissa, mutta sitä oli matalana kasvustona, joka ei juuri satoa lisännyt. Kuva: Markku Kämäräinen

Kolmannen vuoden nurmen kolmas sato 6.9., josta tehtiin rehu ja nurmi päätettiin. Maalaji Ct. Kuva: Markku Kämäräinen

Kämäräisen tila on hieno esimerkki siitä, miten intoa luomussa vaadittavaan kokeilumieleen on edelleen, vaikka ura on pitkä. Jatkoa seuraa.